torstai 1. joulukuuta 2016

Lammikon hoidosta

Kaunis Kuninkaanlampi

Vaikka joulu tulla jolkottaa uhkaavasti, täyttyy mieleni joululaulujen sijaan lammikkohaaveista:) Miten voikin joku projekti nielaista ihmisen niin totaalisesti?! Odotan kiihkeästi kevättä ja sitä, että saan täyttää lammikkoni kokonaan ja alkaa odottelemaan sinne elon merkkejä. Sammakot löysivät kyllä lammikon jo nyt syksyllä ja ennen kumia, uiskenteli siellä jo muutama suursukeltajakin. Toivottavasti ne löytävät tiensä lammikkoon uudestaan keväällä. Tälläkin hetkellä lammikon takaojassa olisi kovasti vettä, olisikohan ihan hoopoa pumpata sieltä nyt jo vettä lammikon puolelle?! Saisikohan sillä tavoin nopeammin "elävää" vettä myös lammikon puolelle?! Välillä lammikon pinnalla on kyllä jo ollut ohut jääkerroskin! Ilmat ovat olleet tosi vaihteleviä viime viikkoina, välillä aaltoja ja sitten taas tyyni tai ohut jää, kaunista katseltavaa, muodossa kuin muodossa <3


Tai voisihan sitä siirtojuoksuttaa vettä ja pohjan humusta myös jostakin luonnon lammikosta:) Toiset tuo metsäretkeltä sangollisen marjoja, vaan tämä Mamma kantaisi ämpärissään pohjamutia ;D


Elävän ja terveen lammikkoveden saamista voi auttaa myös muilla tavoin. Syksyisessä tilauksessani Tommilta Puutarhakoristeet.net:stä, hommasin jo säkillisen substraattia, vaikken ollut vielä oikein edes kerinnyt tutustua lammikon hoitoon, sillä pumpun ja putsarin valinta vei paljon aikaa. Substraatin kuitenkin tilasin lähinnä vesikasvikoreihin, istutustusten katteeksi. Substraattia voi kuitenkin laittaa myös lamikon pohjalle, eikä sitä tarvitse välttämättä vaihtaa kuten zeoliittia. Tässäpä suora lainaus Tommin minulle lähettämästä sähköpostiviestistään. Siinä kerrotaan niin hienosti näiden kahden aineen käytöstä ja niiden hyödyistä lammikon elämälle.

Allassubstraatin ja Zeoliitin ero on siinä, että subtraatti tarjoaa lähinnä vain kasvualustan hyödyllisille bakteereille ja pieneliöille kun taas zeoliitti kykenee sitomaan mm. ammoniumtyppeä, raskasmetalleja ym. haitallisia aineita. Näin se myös lisää hyödyllisen pieneliöstön ja bakteerien kehittymistä. Ammoniumtyppi aiheuttaa voimakasta levänkasvua, joten sen sitoutuminen zeoliittiin hillitsee myös levien muodostumista. Molempia tuotteita kuitenkin tarvitaan, sillä zeoliitti tarjoaa vain vähän kasvualustapintaa bakteereille ja pieneliöstölle kun taas substraatissa sitä on hyvin runsaasti. Eli tuotteet tukevat toinen toistaan. Tuotteita pitää myös olla riittävä määrä suhteessa altaan tilavuuteen, mutta kuitenkin niin, että isompiin altaisiin tarvitaan tilavuuteen suhteutettuna vähemmän substraattia ja zeoliittia kuin pieniin altaisiin. Substraattia ei tarvitse vaihtaa uuteen vuosittain, mutta se menee vähitellen ”tukkoon” kuolleista bakteereista ja pieneliöistä ja teho heikkenee. Zeoliitti sen sijaan tulee vaihtaa uuteen vuosittain, sillä ajan oloon se alkaa luovuttamaan sitomiaan aineita takaisin allasveteen, jolloin sen vaikutus kääntyy haitalliseksi. Siksi varsinkin zeoliitti kannattaa laittaa koreihin tai verkkopusseihin tms. jotta se on helppo kerätä altaasta pois.  


 Kyselin Tommilta myös aktiivihiilen käytöstä, josta hän vastasi seuraavaa:

Aktiivihiili sitoo tehokkaasti myrkyllisiä aineita allasvedestä ja sitä käyttävät monet joilla on kaloja tms. altaissaan. Hiili ei varsinaisesti vaikuta levien kasvua ehkäisevästi, mutta jos altaassa syystä tai toisesta on niin paljon haitallisia aineita, että hyödyllisten bakteerien ja pieneliöstön toiminta häiriintyy, siitä on apua tässäkin asiassa. Aktiivihiilen käyttö ei siis välttämättä ole tarpeen, mutta mitään haittaakaan siitä ei toki ole kunhan hiilenkin muistaa vaihtaa uuteen vuosittain. Hiilen, samoin kuin osan substraatista ja zeoliitista voi hyvin sijoittaa suodatinastian sisään, mikäli siellä sille on tilaa. 



Myös veden pH:sta tuli häneltä mielenkiintoista tietoa, joka oli minulle ihan uutta. Tulevaisuudessa altaaseen olisi tarkoitus johtaa myös autokatoksen kattovedet, jolloin tämä asia tulisi ottaa huomioon.

Veden säännöllinen vaihtuminen altaassa esim. juuri johtamalla sadevedet altaaseen auttaa myös pitämään allasta puhtaana, tosin joskus varsinkin pitkän kuivan jakson jälkeen katoilta huuhtoutuu aluksi melko hapanta vettä, joten allasveden pH arvo saattaa joskus laskea liiankin alhaiseksi tämän seurauksena. Veden pH arvo saakin tosin olla hieman happaman puolella, koska silloin biologinen tasapaino säilyy parhaiten ja sen ansiosta myös levien kasvu pysyy kurissa.



Aiemmassa postauksessani pohdinkin jo lammikkoon lentäneiden lehtien kohtaloa. Kyllä siinä voi lopulta niin vain käydä, että lehdet saavat jäädä lampeen, tuskimpa rahkeeni riittävät pitämään niitä pois noinkin isolta alueelta. Ja toisaalta ajattelen niistä vähän kuten lehdistä nurmikollakin, että kyllä luonto ne jotenkin hoitaa, eihän luonnon lammikoistakaan kukaan lehtiä pois keräile. Ja miten mukavaa sammakoiden on talvehtia lammessa, missä on paljon piilopaikkoja:) Mielessäni on ollut upottaa lammikkoon myös joku iso kanto tai ajopuu!


Myös melko syvälle ulottuvat reunakiveykset antavat kivoja piilopaikkoja vesieläimille.


Veden kierrättäminen hapettaa sitä. Monty Donin mielestä veden ei kuitenkaan ole luonnonlammikossa välttämättä tarpeen kiertää, sillä kasvit tuovat myös happea veteen. Itse olen kyllä jo hommannut pumpun, joten ensi keväänä olisi tarkoitus saada pihan äänimaailmaan lisäystä, suloista veden lirinää<3


Vesikasveja olisi tarkoitus laittaa mahdollisimman monipuolisesti. Valkoista  ja raitalehtistä keltakurjenmiekkaa, kolmenlaista rentukkaa (valkoista, tavallita ja kerrottua), sahalehteä, sarjarimpeä... Myös suloinen kerrottu keiholehti löytyy jo kasvimaalta talvehtimasta, toivottavasti se lähtee keväällä kasvuun!
Kamala kalakuume on minuun tietysti myös vähitellen iskenyt, vaikka aluksi  pidin ajatusta kaloista lähes mahdottomalta toteuttaa, niin siitä huolimatta yhdessä lammikon valmistumisen myötä, on mieleeni hiipinyt yhä useammin haave kaloista. Olen etsiskellyt netistä ja jo löytänytkin jonkin verran kokemuksia ja kuvia erilaisista  kalalammikoista ja niiden asukkaista. Viimeisin löytöni  on lammikkokaloja välittävä yritys, ihan naapurikunnastamme, jee!  Lammikkoni syvin kohta on lähellä kahta metriä, joten kaloilla voisi ainakin teoriassa olla mahdollisuus myös talvehtia lammikossa. Jääkannessa tulee kuitenkin pitää aukkoa koko talven, jotta kaasut pääsevät vaihtumaan. Aukon voi suojata erillisellä styroksi sylinterillä. Yhdessä lähteessä oli myös lammikon pohjalle laitettu sähkölämmitteinen johtokieppi, jonka ympärille kalat olivat kokoontuneet lämmittelemään <3 Ihanaa tämä suunnittelu!
Tekniikasta kirjaan tähän vielä sen verran, että pumppuna minulla on tulossa Ubbink:in  Powermax 5000 FI ja suodatin on saman valmistajan Bio Pressure 7000.  Näitä laitteita en vielä nyt syksyllä päässytkään kokeilemaan, mutta heti keväällä laitan pumpun pyörimään :) Täytyy vain keksiä sille joku sukkahousuviritelmä, ettei mene heti tukkoon syksyn lehdistä :)
Tällaista siis pyörii Mamman päässä, olenkohan vähän kajahtanut, keskellä kylmintä ja pimeintä marraskuuta, haaveilen vain lammikosta ja sen asukkaista ;) Yrittäkää ymmärtää ja niinhän te toivottavasti ymmärrättekin<3Mukavaa alkavaa joulukuuta kaikille, pian päästään joulusta ja voidaan alkaa yhä enemmän haaveilemaan saapuvasta keväästä<3

lauantai 26. marraskuuta 2016

Asetelmia ja uusi arvonta


Olin eilen illalla lasten kanssa kaupunkimme joulukadun avajaisissa. Sieltä tarttui mukaan hyppysellinen joulumieltä<3 Mitä enemmän meille on vuosien mittaan lapsia siunaantunut, sitä tiukemmassa on ollut joulumieleni. Ei sillä, ettenkö rakastaisi katsella lastemme joulun viettoa, vaan ahdistusta aiheuttaakin heidän lahjansa ja niiden hankinta. Mitä vanhemmiksi lapset käyvät, sitä kalliimpia ovat heidän toiveensa, mikäli nyt edes itse lopulta keksivät mitä toivoisivat. Joka vuosi siitä on onneksi kuitenkin selvitty ja nytkin ovat hankinnat jo hyvällä alulla, joten ei muuta kuin joulua päin;)


Lievensinkin sitten eilen vähän joulustressiäni ja ostin ensimmäiset joulukukat:) Muutaman hyasintin ja suloisen vaaleajouluruusun<3 Tänään rentouduin yksin kasvihuoneessa, istuttaen kasveja ja yhdistellen kauniita esineitä ja luonnonmateriaaleja erilaisiin asetelmiin. Aika hujahti kuin siivillä ja olin käräyttää lounaamme uuniin, kun intouduin vielä kuvailemaankin aikaansaannoksiani.




Voi kuinka nautinkaan kaikenlaisten kukka-asetelmien tekemisestä! Nuoruuden salainen haaveammattini olikin kukkakaupan myyjä, muistatkos M vielä, kuinka haaveilimme rauhallisesta työstä kauniissa kukkakaupassa? Kuinka ihmeessä meistä sitten kuitenkin tuli bioanalyytikoita?! ;D Elämä vain vie, ainakin itselleni on käynyt niin. Onneksi voin kuitenkin näin harrastuksena toteuttaa vanhoja haaveitani!






Aurinkokin pilkahteli tänään muutamaan otteeseen, mutta viikon takaisia valo-olosuhteita en saanut tänään kuviini vangittua:( Nautin kuitenkin jokaisesta valon säteestä ja kiertelin pihalla vain nautiskellen ja välillä nyppien sieltä täältä rikkaruohoja. Seurasin myös lintulautamme elämää, voi kuinka paljon se tuottaakaan minulle iloa<3

Niitä näitä jaaritellessani olinkin ihan unohtaa tämän postauksen ensisijaisen tarkoituksen! Eli blogissani on alkamassa jälleen arvonta. Tunnelmavalo Oy:n Annu lähetti minulle nuo kuvissa vilahtelevat kauniit koristeet, lumihiutaleen ja lyhtyä kantavan tytön<3 Ne ovat materiaaliltaan samaa ruostutettua terästä kuin heidän muutkin tuotteensa ja tulevat voittajalle kauniin jouluisesti pakattuina. Arvon siis nuo koristeet yhdelle onnelliselle voittajalle. Arvontaan voit osallistua kommentoimalla tätä postausta. Jos olet anonyymi, jätäthän sähköpostiosoitteesi komenttikenttään. Tuttuun tapaan voit osallistua myös Mamman puutarhan facebook-sivuilla, kommentoimalla arvonta päivitystä ja toivottavasti myös tykkäämällä sivuistani:) Arvonta suoritetaan sunnuntaina 11.12.16 klo 12!

torstai 24. marraskuuta 2016

Lämmin tapaaminen sateisena sunnuntai-iltana

Näytetään IMG_8272.JPG
Kuva Annu Mattelmäki

Kauan sitten, suloisena toukokuun päivänä, tapasin tämän maailman kauneimman pallon ensimmäistä kertaa <3 Olin tullut Marketanpuistoon kevätmarkkinoille ja blogitapaamiseen. Näin tuon pallon jo kaukaa ja se jäi lähtemättömästi mieleeni, taisin ihan jopa rakastua, sillä olinhan ollut ruosteisen romantiikan ystävä jo pitkään. Kävelin kuitenkin tuolloin Tunnelmavalo Oy:n myyntipisteen ohitse, sillä ajattelin tuotteidensa maksavan maltaita, enkä edes uskaltautunut tiedustelemaan hintojansa. Vähän kiiruskin minulla oli, sillä rakkaat blogikamut odottelivat jo kokoontumispaikalla.


Silloin en siis vielä päässyt tutustumaan pallon emoon, Annu Mattelmäkeen. Annun kauniit esineet pyörivät mielessäni koko kesän ja kun loppukesällä näin esineitä Facekamun seinällä, en voinut enää pidätellä itseäni, vaan rohkenin tiedustella kahden mielestäni hurmaavimman esineen hintaa. Tuosta ensimmäisestä sähköpostista alkoi viikkoja kestävä postittelu puolin ja toisin ja lopulta tapasimme Annun kanssa viime sunnuntaina. Tapaamisemme oli lämmin ja tuntui, kuin olisimme olleet vanhoja tuttavia. Jaksan edelleen ihmetellä ja olla kiitollinen kaikista näistä ihanista ihmisistä, jotka tämä blogi- ja puutarhaharrastus ovat tuoneet tullessaan. 


Toinen esiineensä johon ihastuin oli tuo kuvan lumpeenkukka <3 Jotenkin näiden esineiden kauneus vain vetoaa minuun. Eikä kauneus ole tässä tapauksessa katoavaista, sillä nämä esineet on valmistettu teräksestä, teollisesti ruostuttamalla ja ne kestävät erittäin hyvin aikaa! Materiaali on aluksi käsitelty suolavedellä, jonka jälkeen kuumassa uunissa on saatu luonnollisen näköinen ruostuminen aikaiseksi. Ruoste ei ajankaan kanssa lohkeile, mutta siihen on varauduttava, että esine jättää ulkona kosteassa jäljen, esimerkiksi puupation pintaan. Vatimaiset esineet eivät myöskään kestä seisovaa vettä. Osassa vatimallisista onkin jo valmiiksi reikä pohjassa, mutta sen puuttuessa reijän voi hyvin porata pohjaan itsekkin. Kaikki tuotteensa valmistetaan Euroopassa.


Sateisena sunnuntaina Mamman aarteiksi sitten siirtyivät nämä kaksi kaunista esinettä ja koko viikon olen yrittänyt saada niistä otettua kuvia puutarhassa. Vaan tämä valon vähyys, se on kovin ollut kiusanani. Aurinko pilkahteli viimeksi viime lauantaina ja sen jälkeen onkin sitten ollut enemmän tai vähemmän pimeää:( Onneksi nyt lauantain ennusteen mukaan, saattaisi olla pieni valon pilkahduksen mahdollisuus:)



Vaikka valoa ei ollut äskenkään kuin nimeksi, oli lehtikuula siltikin niin kaunis, mihin vain sen puutarhassa asettelinkaan<3 Kokeilin sen sisälle myös kynttilää, mutta tuulessa se ei tahtonut oikein palaa kunnolla. Ajatuksissa on jossakin vaiheessa viritellä tuonne sisälle sellainen samanlainen kuparilankainen valosarja, kuin minkä laitoin taannoin pikkuiseen sammaljoulukuuseeni.


Elävä tuli oli kyllä todella kaunis, lieneekö valosarja kuitenkaan vetäisi tälle vertoja?!

Kuva Annu Mattelmäki
Tässä Annun lähettämässä kuvassa, hän on viritellyt lehtikuulan talonsa verannalle. Katsokaa tuota kaunista varjojen leikkiä, todella upea myös näin kattovalaisimeksi duunattuna<3



Tunnelmallisesta valosta, suoraan pimeälle lammikolle. Lammikossa on sateiden johdosta veden korkeus kovasti nousussa! Jonkin verran voi vielä tuosta vesi nousta, mutta aika tapissa korkeus kyllä jo alkaa olemaan. Selvästikin joudun vielä kantamaan kiviä lammikon etureunan liuskan peitoksi, samalla tavoin kuin tuolla takana olen tehnyt, muuten kumi jää matalalla etureunan puolella pahasti näkyviin. Lehtikuula sai nyt toistaiseksi jäädä tuonne lammikon taakse, mutta kevään korvalla saatan siirrellä sitä aina sinne, missä milloinkin kukkii kauneimmin. Ajatelkaa, enää jokunen hassu kuukausi ja ensimmäiset lumikellon avautuvat<3 Seuraan facebookissa useita lumikellosivustoja, joille on jo alkanut tulvimaan kuvia kukkivista lumikelloista maailmalla<3




Lumikellojen kukintaa odotellessani aion ihailla tätä Annun lumpeenkukkaa ikkunani takana ja hipelöidä joululahjakirjojani:)



Pystynköhän tänä vuonna säilyttämään jännityksen jouluaattoon saakka?! Hain kirjat tiistai-iltana R-kioskilta, enkä ole ainakaan vielä avannut niistä kumpaakaan:) Voi rakas Monty, kuinka nyt odotankaan jouluaattoa, jotta pääsen tutustumaan paremmin puutarhaasi<3

P.S Vaan mikäli sinäkin nyt ihastuit näihin Tunnelmavalon tuotteisiin, niin otahan rohkeasti yhteyttä, ne eivät ole niin kalliita kuin voisi kuvitella! Annu on seuraavan kerran myymässä tuotteitaan Malmgårdin markkinoilla 10.-11. joulukuuta. Laita sähköpostia ja sovi toimituksesta, se onnistuu myös muulloinkin kuin markkinoiden aikaan.

P.P.S Blogiini on tulossa myös lähiaikoina jälleen uusi arvonta, Annu laittoi minulle tänään postia ja laitan arvonnan pystyyn heti kun saan tuotteet ja ehdin kuvata ne!



Tämä postaus on tehty yhteistyössä Tunnelmavalo Oy:n kanssa.

maanantai 21. marraskuuta 2016

Suuria uutisia, lämpimiä kohtaamisia



Huh millainen syksy on Mammalla tänä vuonna ollutkaan!! Enkä nyt tarkoita lammikon parissa uurastamista, vaan erään tietyn suuren uutisen salailemista;) Tänä aamuna asia sitten varmistui ja siitä laitettiin oikein mustaa valkoiselle:)
Helsingin hurjasta aamuruuhkasta selvittyäni, sain erittäin lämpimän vastaanoton Kotipuutarha-lehden toimistolla Viljatiellä. Aamukahvittelun lomassa kävimme vielä läpi yhteistyöhömme liittyviä asioita, yhdessä  Maija Stenmanin ja Piia Reinikaisen (kuvassa kanssani) kanssa. Ja niinhän se nyt sitten on, että Mama`s garden siirtyy vuoden alusta Kotipuutarha-lehden uudistuville nettisivuille!! Jatkan siellä bloggaamista entiseen tapaani, joten hyvästejä tässä ei nyt toivottavasti olla jättämässä. Vaikka blogini siirtyykin pois Bloggerista, voi sitä yhä jatkossakin, seurata suoraan Bloggerista käsin! Lukuluettelosi yläpuolella olevalla `lisää` painikkeella, voit halutessasi helposti lisätä uuden blogini URL-osoitteen, seuraamiesi blogien luetteloon. Ei haittaa, vaikka julkaisualustanani onkin jatkossa WordPress, eikä Blogger, uudet postaukseni päivittyvät lisäyksen jälkeen myös Bloggerin puolella. Vastaavasti aion lisätä koko nykyisen oman lukuluetteloni tuonne WordPressin puolelle, joten omasta puolestani yhteytemme jatkukoon!
 
Suurin pelkoni tähän muutokseen liittyen onkin ollut juuri se, että menetän teidät nykyiset lukijani!Kaikki nämä yhteiset blogivuodet, jotka olen saanut viettää seurassanne, ovat olleet minulle todella tärkeitä, enkä millään haluaisi yhteytemme katkeavan tähän uudistukseen. Ymmärtänette kuitenkin päätökseni, en millään voinut jättää tällaista tilaisuutta käyttämättä, olisin varmasti katunut sitä jälkeen päin. Aikani ja voimani eivät myöskään riittä kokonaan uuden blogin perustamiseen tuonne lehden puolelle, sillä jos näin olisin toiminut, olisi varmasti aikaa myöten Mama`s garden hiljentynyt ja niin en suinkaan halunnut käyvän.
Mutta tässä nyt siis tämä  "Mamman uutispommi" teille makusteltavaksi, palaan varmasti aiheeseen vielä tämän vuoden puolella. Täällä Bloggerissa kirjoitan nyt ihan normaalisti vuoden loppuun ja vasta tammikuun puolen välin tienoilla julkaisen ensimmäisen postauksen uudella alustalla. Myös kaikki vanhat postaukseni kopioidaan uudelle alustalle, mutta ne jäävät myös tänne Bloggeriinkin. Ja mikäli joskus yhteistyömme lehden kanssa päättyy, voin taas kopioida kaikki yhteistyön aikaiset postaukseni takaisin Bloggeriin ja jatkaa sitten taas kirjoittelua Bloggerissa.
 
Että tämmöistä, mitäs tuumittekaan uutisestani?



lauantai 19. marraskuuta 2016

Arvonnan voittajat


Nyt on arvonta suoritettu ja pidemmittä puheitta, seuraa voittajien julkistaminen :)

Tulppaanitarhan Lumo kirjan voitti blogin puolella arvontaan osallistunut Helinä ja siemenpussi lähtee Facebookin puolella osallistuneelle Kirsi Nousiaiselle. Onnea molemmille voitosta! Voittajillle on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja täyttyihän se 100 lukijaa, meni yhden ylikin, ihanaa :) Myös Facebookin puolelle kirjautui muutama tykkääjä lisää, iloitsen suuresti myös heistä <3

Leppoisaa lauantaita kaikille!

Sammal askarteluja ja talvipihaa


Voi ihanuutta, tänään paistoi aurinko<3 Heräsin aamulla virkeänä hyvin nukutun yön jälkeen ja ikkunanäkymät saivat sydämmeni heittämään kuperkeikkaa:) Eilisen illan ja yön pauhannut tuuli oli vienyt pilvet mennessään ja harmaan tilalle oli tullut valo ja värit!


Minulla oli vadillinen sammalta odotellut kasvihuoneessa jo jonkin aikaa, mutta viime viikkojen minitalvi ei houkutellut ollenkaan kylmään kasvihuoneeseen askartelemaan. Vaan tänään kaikki oli toisin, aurinko oikein kutsui ulos<3 Tuntui kuin olisi kevät jo ollut tulossa, talvi oli ja meni!?


Väänsin sammaleesta pienen joulukuusen ja pari palloa. Askartelujen pohjana oli tyroksiset aihiot, joiden ympärille käärin sammalta ja kieritin ompelulangalla ristiin rastiin. Kuuseen laitoin pienen valosarjan, jollaista käytin viime vuonnakin. Ledit ovat ohuessa kuparilangassa ja valosarja pysyi kuusessa ihan ilman mitään kiinnittämisiä. Paristo kotelo säilyy mukavasti tuolla sinkkisangossa kuusen alla.




Asetelmassa on pikkuinen saniaisen alkukin ja sammaleessa kasvoi tuollaista palmumaista, täytyykin selvittää mitä se on. Jätin sen tuohon toiseen palloon noin näkyville, en hennonut kierittää sitä langalla littaan.


Käytin asetelmassa myös muita pihasta kerättyjä materiaaleja. Käpyjä, kääpä, tammenterhojen hattuja ja löytyipä maasta yksi tammen oksakin, johon olivat lehdet kuivuneet kauniisti kiinni.


Askartelujen välillä kiersin myös pihalla kuvaamassa. Sammal on tähän aikaan vuodesta kiistaton puutarhan kaunistaja<3


Hetki ennen pakkasia kerkisin kaivaa syysasetelmista nämä keijunkukat maahan. Ainakin vielä ne näyttävät oikeinkin elinvoimaisilta. En olisi millään hennonut hajottaa kauniita asetelmia, mutta toisaalta pakkanen olisi kuitenkin ne rumentanut, joten lopulta tein varmasti ihan oikean päätöksen.


Lammikon ympärillä on enää rippeet lumesta ja ohut, hyhmäinen kerros jäätä. Olen pikku hiljaa, kuin huomaamattani kerännyt tietoa kalojen pidosta ja erittäin viehättynyt ajatuksesta, että joskus lammikossani uiskentelisi värikäs kalaparvi<3 Työtähän se toki teettää ja kulujakin, joten ehkä yritän vielä siirtää haavettani hamaan tulevaisuuteen, aikaan kun lapset ovat vähän isompia, eivätkä tarvitse minua enää niin paljon. Haaveita, haaveita, niistä on ihmisen elämä tehty <3


Tänä talvena eivät elukat pääse napsimaan haisujouluruusun taimiani. Ne ovat visusti tallessa verkon suojissa ja niissä on lupaavan kokoiset tupsut latvassa, olisikohan viimein kukintaa odotettavissa?!


Keväisissä Kauppilasta tilatuissa tarhajouluruusuissa näkyy pienoista uuden kasvun merkkiä. Tämän vuoden lehdet ovat myös vielä ihanan vihreitä<3 Olisipa ihanaa jos nämä taimet kukkisivat jo tänä keväänä<3


Haisujouluruusujen vieressä valkokukkainen sinivuokko ja limen värinen kultatesma paljastuvat kolatun lumikasan alta. Ehdin jo tosiaan kolata lumia penkkien suojaksi, sillä tähän kohtaan lapset hujauttavat laskea mäkeä ja pehmeä lumieste suojaa edes vähän talven laskuilta ;) No nyt on kyllä tosiaan laskut ainakin vähäksi aikaa laskettu, lapsia se kyllä harmittaa :(


Keltapeippi leviää vähitellen kohti tontin takaojaa, tämä on talvellakin tosi kaunis kasvi, vaaleine lehtineen.


Kivet liikkuisivat jälleen! Vieläköhän sitä jaksaisi niitä alkaa pyörittelemään?!


Voisin vaikka jatkaa tätä kivikkoani! Olen kyllä juuri saanut plantaarifaskiittini asettumaan mm. viikon tujulla särkylääkekuurilla. Syksyn kivishow sai vanhan vian vihoittelemaan:(


Tämä elokuussa Mustilan taimipäiviltä, Aivarilta ostettu saniainen (Adiantum pedatum `Subpumilum`) se vaan porskuttaa, kaunistuu vain<3 Saniaiskirjan mukaan se kyllä taitaisi tykätä mieluummin kasvaa kivien välissä, kallioisella rinteellä, onneksi kuitenkin in part sun to light shade, eli valo olot sillä voisi olla tuossa sopivatkin ja maa on aika kevyttä, mutta kuitenkin ravinteikasta. Aika vain näyttää miten tuo alkaa viihtymään, voi kunpa viihtyisi ja voisin kokeilla jakaa tätä myös lammikon reunamille.


Yleiskuva kivikasan penkin suuntaan. Ensimmäistä kertaa jätin nuo tämän alueen puut verkottamatta, kieritin vain korkealle tuota runkosuojaa. Poistin tuetkin, jotka eivät enää olleet kyllä tukeneet pitkään aikaan:) Päin vastoin, ainakin rusokirsikan muutama oksa oli pahasti hankautunut heinäseivästä vasten, vaan eiköhän ne siitä itsestään korjaannu, nyt kun hankaava seiväs on poissa.




Minulla alkaa olla pitkin pihaa näitä erilaisia varjohiippojakin ihan mukavasti. Olen tainnut mainita joka syksy, miten ihania ne ovat kun pysyvät lähes koko talven vihreinä<3



Marjamäellä tynnyri odottelee kevättä ja kasveja. Täytin sen lehdillä, saavat kompostoitua sinne sitten hiljakseen multakerroksen alle.

Vaan nytpä keskitynkin seuraavaksi blogissani muutaman viikon käynnissä olleeseen arvontaan. Arvonta on sulkeutunut tänään klo 16, joten enää ei ehdi osallistua, mutta pian selviää, kuka osallistuneista on Elsin ja Vesan ihanan kirjan uusi omistaja<3 Laitan aiheesta ihan oman pikkupostauksen, malttakaahan vielä hetki ;)