perjantai 19. elokuuta 2016

Vielä on kaunista


Vielä on vähän kesää ja kaunistakin jäljellä<3 Sain tänään yllättäen kaksi ihanaa puutarhahörhöä ja suloisen Taimi-koiran pikaiselle visiitille puutarhaan ja heidän ansiostaan aloin taas näkemään kauneutta ympärilläni. Kiitos tytöt, oli niiin mukavaa tavata teidät <3


Kun vain auringoa vähän saataisiin, houkuttelisivat nämä nyt ensimmäistä kertaa kukkivat punahatut, puutarhaan perhosia kukkiensa täydeltä.


Naapurilta saatu kaunis nimetön syysleimu alkaa jo lopettelemaan,


 Kun taas ystävän naapurilta saatu syysasteri vasta availee ensimmäisiä kukkiaan.



Yksi punahatuista on hassun muotoinen.


Napsin nämä kuvat nopeasti ennen päälle nousevaa ukkoskuuroa. Täysin kuivana en sisälle päässyt, herkässä on nyt ollut viime viikkoina taivaan hanat. Jospa nyt vähitellen ilmat vähän kuivuisivat.


Terassille se oli juostava sadetta pakoon ja haettava iso varjo avuksi:) Tavaratkin alkavat taas pikku hiljaa siirtymään takaisin terasseille, oltuaan karussa pitkin pihaa koko kesän. Tälle sammalpallolle oli aurinko kohtalokas, mutta sade taas sai pallon juurella suloisen orvokin versomaan. Näitä sinisiä orvokkeja on jo useana vuonna putkahdellut mistä milloinkin.


Rautatieomenapuu kantaa suurta satoa, noita voisi hyödyntääkin omppusoseen joukkoon. Viikolla keitinkin jo yhden satsin ja omppuhyvettä ollaan syöty niin että napa tirisee ;)



Viime viikonloppuna sain aikaiseksi pienen laajennuksen katajanaluspenkkiin. Tuohon laitan ainakin tumman palloesikon siementaimia, joita on ilmestynyt varmaan satamäärin varjotarhan puolelle.


Myös uutta tiilipolkua tuli reilun metrin verran lisää. Vaikka tiilet ovat vanhoja, niin tuo uusi pätkä hauskasti oikein kuin hohtaa uutuuttaan ;)



Taasen eksyin kuvaamaan mielipaikkaani<3 Kostea metsänreuna on niin houkutteleva, varsinkin kun itikatkin ovat tähän aikaan vuodesta lähes ikävä muisto vain. Alimpia kuusenoksia poistamalla sain tuohon imiköiden viereen mukavasti lisää tilaa. Kasvit myös tulivat kauniimmin esille, kun hennoin poistaa alimmat oksat. Nuo tavalliset täpläimikät ajattelin jakaa viimeistään keväällä, saan niistä mukavasti täytettä uusille alueille:) Kivasti tuolla on vielä tilaa uusillekin varjon kasveille, ensi lauantaina olisikin Mustilassa taas taimipäivät, jospa nyt tänä vuonna pääsisin.



Grillipadan takana kukitaan tummanpuhuvissa asuissa<3 Marketanpuistosta keväällä hommatut callan mukulat ovat nostaneet ilmoille kolme dramaattisen tummaa ja veistoksellista kukkaa.


Vesipisarat kimmeltävät kukan pinnalla kauniisti. Nämä on ehdottomasti talvetettava yhdessä daalioiden kanssa.


Istutin yhden uuden kuunlilja hankinnan ruukkuun, ränsistyneiden orvokkien tilalle. Tuo täytyy kyllä vielä ennen talven tuloa kaivaa maahan.


Metsän reunan korpipaatsamat ovat kauniita.


Punalatvat tulee kuvattua joka syksy. Ne näyttävät niin kauniille kypsyvää viljapeltoa vasten.




Sinkkisankoihin tuli viikolla hommattua vähän syysistutuksia. Keijunkukat aion siirtää sangoista vielä maahan, jospa saisin niistä pidempi aikaisia asukkeja puutarhaan. Tuoksuvat pienet syklaamit on niin namuja <3


Suloinen Bonica 82 ruusuni paleltui lähes maahan saakka, mutta versoi onneksi paljon uutta kasvua ja aloittelee nyt hempeää kukintaansa.


Syyshortensiat ovat puutarhan kuningattaria, tässä `Vanille Fraise`. Taimiteutarista tuli jokin aika sitten ostettua kaksi uutta hortensiaa, niitä ei voi olla koskaan liikaa;)


Tähän kuvakulmaan olette varmaan jo ihan kyllästyneitä!! Anteeksi, mutta aina vain uudelleen ja uudelleen kamerani linssi kääntyy tähän kohtaan puutarhaa.


Syysvuokot antavat parastaan<3


Kuvailut loppuivat päälle puskevaan ukkoskuuroon. Taivas oli tosi musta.


Takaterassilla voi nyt ihailla maalattuja kattorakenteita. Neljä pylväänhattua vielä uupuu. Kunhan saadaan ne vielä paikoilleen, on terassi viimeinkin valmis. Amppelista katkesi naru, siksi riippapelargoni on päässyt penkille kukkelehtimaan :)


Terassilla ei kuitenkaan tekeminen lopu. Tämän pikkukasvarin kun vielä saisi maalattua, voisi viimeinkin olla tyytyväinen tämän kesän maalauksiin ja sulkea maalipurkin tältä vuodelta. Kantena toimiva ikkuna on onneksi jo putsattu, vain yksi ikkuna ruutu täytyy siihen hommata ja viimeistään sitten talvella kitata ruudut sisällä paikoilleen. Myös toinen alaikkunoista pitäisi putsata ja irrottaa vanhat kitit. Tästä työstä kyllä pidän, kittien poistaminen on varsinaista "aivot narikkaan" hommaa:)

Vaan nyt unten maille, porukka on aika sipissä, sillä kuumetta ja kurkkukipua on ollut kaikilla kolmella lapsella:( Sitä se koulujen ja päiväkodin aloittaminen teettää, heti alkaa pöpöt kiertää kun muksut kokoontuu saman katon alle. Nauttikaahan luvassa olevasta lämpimästä viikonlopusta ja loppukesän kukinnasta<3

tiistai 16. elokuuta 2016

Kuulumisia


Arki rullaa taas omalla painollaan ja syksy kiristää otettaan. Ulkona vihmoo vettä ja tuuli on jo viileää. Lauantaina piti lähteä koko perheen voimin Lepaalle, mutta koska vettä satoi niin kovin, päätettiin jättää reissu väliin. Oikeastaan hyvä niin, sillä sain pitkästä aikaa sisäsiivousvaihteen päälle. Roskaa, pieneksi jäänyttä vaatetta ja ylimääräistä tavaraa kannettiin säkkikaupalla ulos talosta! Voi miten puhdistavaa ja nyt vaatehuoneeseenkin pääsee ihan sisälle asti ;) Sunnuntain pyhitinkin sitten jo pihapuuhille <3 Kuurojen välissä kaivoin alapihan katajanaluspenkkiin pienen laajennuksen. Nyt mahtuu taas lisää palloesikoita ym. rakkauksia <3 Myös terassi ja sinkkisangot ympäri puutarhaa saivat vähän uusia istutuksia. Keväällä istutetut orvokit olivat "ihan vähän" ränsistyneitä. Tein muuten  jo muutaman sipulitilauksenkin viime viikolla, kiirehdin, että saisin varmasti haluamani. Olisi tietty ollut viisasta odottaa alennusmyyntejä, mutta nyt en vain malttanut.


Daaliat jaksavat sulostuttaa syksypuutarhaa edelleen. Myös syysvuokko pistää parastaan<3 Keväällä Marketanpuiston markkinoilta hommatut tummat callat aloittelevat myös kukintaansa, melkoisen dramaattisia tummine leninkeineen. Kaikki nämä ihanuudet ovat nyt kuitenkin jääneen minulta kuvaamatta. Vain hätäisiä kännyräpsyjä olen noista ottanut:(
Lammikon kanssa olen nyt edennyt siihen vaiheeseen, että täytyisi valita sopiva suodatin ja pienen "putouksen" muodostava pumppu. Olen nyt näillä näkymin kallistumassa paineistettuun suodattimeen (Bioforce), joka niin puhdistaa, kuin samalla pumppaakin puhtaan veden putouksen kautta takaisin lampeen. Laiteeseen kuuluu myös UV-valo, joka poistaa tehokkaasti levää. Jotta homma ei olisi liian helppoa, on tietysti vielä osattava valita oikean kokoinen/tehoinen laite. Myös UV- valojen tehot vaihtelevat eri malleissa. Huoh, kumpa pääsisin vain jo istuttamaan kasveja lammikon ympärille ;)

Vaan nyt noutamaan keskimmäinen harkoistaan. Tätähän tämä arki taas on, vie tuo tuonne, tuo toinen tänne ja muista mennä itse välillä töihinkin:) Leppoisia loppukesän päiviä!


perjantai 5. elokuuta 2016

Menneen kesän muistoja

P. flaccida



Niimpä se kesäloma vain vääjäämättä kulkee kohti loppuaan ja maanantaina koittaa töihin paluu. Myös koulut ja pienimmäisen uusi päiväkoti alkavat ensi viikolla. Lasten ensitalven harrastukset on jo suunniteltu ja varattu, kohti syksyä siis mennään, vaikkei tahtoisikaan. Koska lomani kuitenkin sisälsi melko paljon raavasta työskentelyä, koen palaavani töihin lepäämään ;) Leipätyöni on niin erilaista, toisellalailla voimia vievää kuin ruumiillinen työ. Tämän kesän maalausurakkani on vielä hieman kesken, sillä tämän viikon kelit eivät ole olleet oikein suosiolliset. Kaikki kaiteet sain kuitenkin maalattua jo viime viikolla ja terassin kattoparrut ja ruoteetkin ovat jo lähes puoleen väliin valmiina. Vielä kun saisi tähän loppuun vähän kuivempaa!! Vaikka maalauskohde on katoksen alla, niin tuulen kanssa sataneet kuurot ovat kastelleet terassia sen verran, että en ole uskaltanut nyt päivään edetä ollenkaan. Jospa tänään jo pääsisin jatkamaan. Toki lomaan on mahtunut muutakin kuin työtä. Ensimmäisellä viikolla taimikoiden raivaamisen välissä karkasin päiväksi ystäväni luokse Kuopioon. Mikä ihana shoppailu päivä meillä olikaan, kiitos vielä seurasta M <3 Tapasin myös pitkästä aikaa parhaimpia lapsuudenystäviäniä Jyväskylässä, olipa iloinen ilta <3 Myös tällä viimeisellä viikolla on ollut uutta ystävyyttä ilmassa. Facebookin Täysin pihalla- ryhmä on tuonut elämääni uusia puutarhaystäviä, olen seurassanne niin onnellinen ja tapaamisten jälkeen täynnä energiaa!! Eiliset sadekuurotkaan eivät pidätelleet, vaan kaivelin aamullisten treffien jälkeen lammikkoani pitkälle iltaan <3
Koska blogitaukoni venähti näin pitkäksi, ovat tämän postauksen kuvat otettu jo heinäkuun puolesta välistä lähtien. Omista siemenkylvöistä nousevat kukkaset ovat aina niin erityisiä<3 Pikkuiset P. flaccidan taimet kukkivat nyt jo toista kesää. Kovin suuriksi ja reheviksi taimet eivät ole täällä kehittyneet, mutta pienikin kukka ilahduttaa. Viime syksynä lilliputteina istutetut palloesikoiden siementaimet ovat sen sijaan tämän kesän aikana räjähtäneet hurjaan kasvuun. Myös sinilaukat kukkivat ihanasti. Kuvan alareunan ruskeat lehdet kuuluvat syysmyrkkyliljoille. Lakastuneet lehdet ovat lupaus syksyn tulevasta kukinnasta<3 Vielä on jotakin mitä odottaa! Ja sipuleista puheenollen, pian pitäisi tehdä syksyn sipulitilauksetkin, kuvastoja on tipahdellut postilaatikkoon pitkin viikkoa:)


Kulunut kesä oli oikea akileijojen kesä<3





Kulunut kesä on ollut myös saniaisten kesä<3 Viimeisen kuvan pikkuruinenkin heräsi yllättäen henkiin, vaikka olin jo ihan varma sen heittäneen veivinsä. Ilmeisesti tuo haluaisikin kasvaa vähän kuivemmassa paikassa, en vain tiedä uskallanko nyt mennä kuitenkaan siirtelemään?!


Rakas äitienpäiväruusuni vuosien takaa<3 Se jaksaa pukata joka vuosi muutaman huikean kukkasen.



Ranskantulikukat ovat aloittaneet tontin valloituksensa. Näyttää siltä, että ne aikovat vallata koko lähitienoon:( Tänä vuonna katkaisen ehdottomasti kukkavanat ennen siementämistä. Toisin sanoen teen sen heti tänään!!


Hortensioiden aikaa<3 Mustilanhotensiat komeilevat ennätys suurina ja runsaina. Myös pari uutta sulotarta tarttui matkaani paikalliselta taimitarhalta. Kasvimaailman lempilapsiani nämä hortensiat, vuosi vuodelta rakastun niihin yhä enemmän ja enemmän<3



Siemenkirjeestä napattu unikkomix oli yllätyksiä täynnä. Upeita pioniunikkoja ja suloisen kevyitä yksinkertaisia. Näiden siemenet kerään ehdottomasti ensi vuotta varten talteen.





Kukkasatoa kavimaalla. Muutenkin kasvimaan sato on tänä vuonna erityisen runsas. Mikäli myyrät eivät vie kaikkea, saadaan monenmoista maisteltavaa. Tämän vuoden uutuutena ovat palsternakka ja kaskinauris. Talvivalkkarit pitääkin jo pian nostaa kuivumaan!


Tähtilaukka on kaunis vielä pitkälle talveen!





Keijuängelmä, suuri rakkauteni muutaman vuoden takaa<3 Lännenpagodikanukan kanssa nuo kaksi muodostavat varsinaisen lemmenparin :)



Uusimmat saniaishankinnat löytyivät yllättäen Billnäsin taimistolta, jonne eksyin antiikkipäivien houkuttelemana.


Uusin kärsäkallahankintani näyttäisi onnekseni viihtyvät saamassaan kasvupaikassa! Toki pitkä talvi on tälläkin kohta edessä, silloin kestävyys taas punnitaan.


Tästä kuvasta muuten näkee hyvin joidenkin ängelmien todella korkean kasvutavan. Karhunputken kanssa tämä jaloängelmä `Elin` huitelee varmaan reilussa parissa metrissä!
Tämän juurella kasvaa pikkuruisena jaloängelmä `Hewitt`s Double`, jonka luulin jo hävinneen viime talven aikana. Onneksi se kuitenkin punki itsensä viimein maanpinnalle, mutta kukintaa lienee turha tänä vuonna odotellakaan.


Ompas rautsikkakin venytyn kesän aikana:) Ajattelin ensin tehdä sille syysleikkauksen, mutta hoidelkoon jänikset sen talvella puolestani:)


Tätä kaunista ahdekaunokkia kuvailen joka vuosi. Yksi kauneimmista luonnonkasveista tontillamme.


Loppuun vielä tämän kesän yllättäjä! Kun palasin ensimmäisen viikon maalaismatkaltani kotiin, oli syreenimajan suojissa vastassa tällainen ilotulitus! Vanha kliiviani oli intoutunut kukkimaan yhdeksän vuoden tauon jälkeen:) Edellisen kerran se kukki keskimmäiseni kastetilaisuudessa. Nyt uskon sen kiittäneen kukinnallaan tarhuria  uuden ruukun vaihdosta. Tämä kasvi on minulle kyllä erityisen rakas, se on lapsuudenkodistani, mummoni hoivista saatu ja suvussa jo ties kuinka pitkään kulkenut aarre. Tätä samaa kasvia on tällä hetkellä ainakin tädilläni, siskollani ja minulla. Pidän erityisen tärkeänä tämän kasvin matkan jatkumista, joten toivon sydämmestäni, että edes joku lapsistani joskus huolii kasvin matkaansa<3
Vaan nytpä näyttäisi siltä, että aurinko alkaisikin kurkistelemaan pilvien rakosista. Ei siis muuta kuin törkeän näköiset maalarin vaatteet niskaan, polvisuojat paikoilleen ja tellingille killumaan. Ja sutimaan niin maan vimmatusti:) Ai niin, ensin käyn poikkaisemassa ne tulikukat ;)

Mukavaa loppukesän viikonloppua kaikille!