keskiviikko 28. elokuuta 2013

LWT 2013


Viime viikonloppuna oli jälleen Loviisassa  LWT tapahtuma. Paljon ihania vanhoja taloja oli avannut ovensa yleisölle ja pääsimme jo toistamiseen ihailemaan taloja myös sisältä päin. Edellisen kerran vierailimme Loviisassa toissa keväänä, avoimet puutarhat tapahtumassa. Täytyy kyllä sanoa, että erittäin paljon ihanampia koteja näimme näillä "asuntomessuilla", kuin Hyvinkäällä aiemmin kesällä. Osa kohteista oli vielä täysin remontin keskellä ja oli erittäin mielenkiintoista keskustella omistajien kanssa talojen korjaamisen erinäisistä vaiheista. Moni oli suunnitellut muuttavansa jouluna, vaan ei vielä tiennyt minä vuonna;D Otin runsaasti ihania kuvia, joita en valitettavasti voi täällä julkaista, koska lupasin niiden tulevan vain omaan käyttööni. Joissakin kohteissa oli kuvaaminen kyllä täysin sallittuakin.





Aivan ihania yksityiskohtia, luonnollisia materiaaleja ja kekseliäitä ratkaisuja saimme ihailla loputtomiin. Kohteiden pihoilla ja katujen varsilla oli myös paljon kirpputori- ja kahvilatoimintaa ja tämän kaiken nähtävän ja koettavan lisäksi oli tietenkin myös ne niiiin ihanat puutarhat, nyt loppu kesän asussaan<3





Lieneekö oman varjotarhani laajennuksen takia, silmiini osui useita ihania saniaisia ja varjon kasveja. Kohteiden ehdottomat pihasuosikkini ovat kerta toisensa jälkeen Kuninkaanlampi (jossa kävimme kaksi kertaa;) ja villa Aaltonen.



Myös aurinkoisemman paikan kasvit loistivat upeina, lähes helteisessä elokuun auringossa!


Tässä hyvä idea vanhan villamaton hyödyntämiseen ja loppusijoittamiseen:) Voi kun olisin rikas niin ostaisin peräkärryllisen noita turveharkkoja, ne on niin ihanaa rakennus materiaalia puutarhaan <3





Myös talojen sisällä ja upeilla lasiverannoilla pääsi ihailemaan mitä upeimpia pelargonia kokoelmia ja muita kiinnostavia kasveja ja asetelmia. Tuon karvaisen kasvin nimen kysyinkin, mutta olen jo unohtanut;) Muistaako joku? Liittyiköhän se johonkin maan nimeen?!






Nämä kuvat ovat sitten jo omalta pihalta. posliinivuokko avasi eilen ensimmäisen kukkansa<3 Kyllä se on sitten niin kaunis. Kasvi on viime syksynä istutettu ja tupas on kasvanut ihan mukavasti ja kukkiakin on jonkin verran vielä tulossa, vaan lehdistönsä on niin vaalean vihreän hailakka:( Kuulukohan hänen olla tuon värinen? Tujauttaisinkohan tällekin ensi keväänä vähän maatalouspuolen typpeä. Laitoin nimittäin kesällä tuota salpietaria rusokirsikalle ja ruusuorapihlajalle kun lehtensä olivat niin hailakan vihreät. Nyt ovat niin tumman vihreät ja voimissaan, että olen vitsaillut lieneekö nuo putoavat talveksikaan;DD Luin jostakin, että tuo kuorikate vie maasta typpeä hajoamiseensa, ilmeisesti tämän takia kasvit olivat niin vaaleita.
Ensimmäinen tuoksumiekkaliljan kukka on avautumaisillaan! Nuppuja putkahtelee sieltä täältä kuin salaa. Myös kasvin lehdet ovat upean metallin kiiltoiset. Nämä sipulit yritän ehdottomasti talvettaa sisällä ensi kesää varten.
Daaliat antavat nyt myös parastaan<3 Astioissa olleet juurakot voivat hyvin ja kukkivat, vaan "Loviisalaiset" punaiset daaliani eivät taida tänä vuonna kukkia kunnolla. Istutin ne tuohon kuivaan rinteeseen, enkä ole kastellut niitä, joten kasvu on hiukkasen maltillisempaa kuin viime vuonna ollessaan kasvimaalla!
Viimeisessä kuvassa tämän hetken suurin aarteeni, japaninmagnolia `Mustila`! Kyllä siinä mamma yritti kaikensa tuon istutuksessa. Seurasin tarkasti Aarno Kasvin ohjeita keväisestä Omapiha lehdestä;) Valmistin multaseoksen ja katteen ohjeiden mukaisesti ja jätin taimen pienen kumpareen päälle. Kasvin juuret näyttivät olevan oikein elinvoimaisen näköiset, vaikkakin vielä niin kovin pienet taimen kokoon nähden. Saa nyt sitten nähdä näkeekö tämä enää ensi kesää ja jos näkee niin mitä ensimmäinen kesänsä tuo tullessaan, tämä jännitysnäytelmä on kutkuttavaa;DD


Lopussa vielä kuva varjotarhan tämän hetkisestä tilasta. Keskellä komeilee Mustilasta tuotu lännenpagodikanukka ( Cornus alternifolia ), jolle teen sitten lisää tilaa jos nyt alkaa tuossa viihtymään. Kuusia ja korpipaatsamaa joutaa ympäriltä raivata, jotta pensas pääsee kasvamaan täyteen kokoonsa. Tuohon alle istutin nyt ainakin alkuun amerikanvuokkoa, punakukkaista tellimaa, keijuängelmää, kermesmarjan, syyskimikin (Actaea simplex `Brunette`) viherakileijan (Chocolade soldier), syysvuokon (tuntematon puutarhaseuran taimivaihdosta) ja kahta eri tiarellaa (`Oakleaf` Nuppulasta ja tuntematon puutarhaseuran taimivaihdosta). Noiden lisäksi takana oli jo valmiiksi rantakukkaa, joka täytynee siirtää valoisampaan paikkaan. Kosteutta tuossa varmasti sille piisaisi, mutta kukkia ei näytä kehittyvän noin varjossa. Aluskasvina jaitoin kasvamaan tuntemattoman maata myöten suikertelevan vaalealehtisen kasvin. Täytyykin laittaa siitä kuvia joku kerta tunnistettavaksi.
Nuo vaaleat haituvat mullan pinnalla ovat lapseni hiuksia;D Edelliset parturoinnit pääsivät talvella luumupuun ympärille karkottamaan peuroja ja jäniksiä! Silloin vaikutus varmaankin jää toivottua vähäisemmäksi kun lumi peittää haituvat nopeasti, mutta nyt toivon peurojen jätävän ainakin kanukan rauhaan, kiitos lasteni hyvän hiusten kasvun!!
Leppoisia loppukesän päiviä, mahtavat kelit vielä saatiin!

lauantai 17. elokuuta 2013

Amiraalit saapuivat



Näitä upeita perhosia on ollut tontillamme ihan alusta alkaen, ilmeisesti kalliolla kasvavan isomaksaruoho kannan houkuttelemana. Nyt kun olen tietoisesti lisännyt hyvien perhoskasvien määrää tontillamme, toivon että saisimme houkuteltua paljon lisää lajeja puutarhaan. Yksi näistä hyvintä perhoskasveista on syyssyrikkä.




Nuo kuvat valkoisesta syrikästä ovat viime syksyltä ja silloin se kukki niin myöhään, ettei perhosia enää ollutkaan. yritin suojata syrikän oikein huolellisesti. Laitoin lehtiä ympärillensä ja kepit suojahuppua varten hyvissä ajoin ennen maan jäätymistä. Syrikkä paleli talven rhodojen kevät suojaamiseen tarkoitetun juuttikankaisen säkin alla ja niinhän siinä kävi, että sen oksat paleltuivat melkein maahan asti. Aika myöhään keväällä se kuitenkin alkoi versoa alhaalta uusia oksia ja olin tosi riemuissani:) Mutta nyt kun sitä perhoset kipeimmin tarvitsisivat, niin siinä on vasta ihan pienet kukintojen alut:( Jos kerkiää kukkia ennen talvea, niin menee varmasti taasen tosi myöhään, harmillista! Toiset talvettavat nämä syrikät kellarissa, mutta kun ei sitä vielä ainakaan ole, niin ensi talven tämä luultavasti viettää tällä kertaa hallaharson suojissa:) Perinteisen värinen violetti syyssyrikkä olisi myöskin kiva saada. Sen voisi istuttaa vieläkin aurinkoisemmalle paikalle.




Tämä samainen keisarinviitta on viihtynyt meillä nyt jo monta päivää. Tunnistan sen tuosta siivessä olevasta kolosesta! Toivotaan aurinkoista viikonloppua, ainakin huomiseksi on lupailtu jo vähän selkeämpää, vaikkei täällä tälläkään hetkellä kovin synkältä näytä. Toivottavasti ei sataisikaan, sillä kohtä suuntaamme joka vuotisille kylämme Virkkalapäiville:)

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Myyrän metsästystä



Edellisessä postauksessa kerroin multakasoista, joita oli ilmestynyt hurjasti lisää maalla ollessamme. Säikähdin kovasti ja ryntäsin tosiaan heti ostamaan jättimäisiä rotan loukkuja, vaan asiaa tutkiessani ja pohtiessani jätinkin järeät keinot tuonnemmaksi ja sain lainaksi naapureilta tuon kuvan pyydyksen, joka nappaa saaliinsa elävänä. Loukun mekanismi on yksinkertaisen nerokas. Herkku laitetaan luukun päälle, joka eläimen painosta pettää alta ja saalis putoaa herkkunsa kanssa häkkiin. No kuten kuvasta jo näittekin, saaliimme ei nyt ihan kuitenkaan vastannut odotuksia;) Saimme kiikkiin valtavan kokoisen rupisammakon, joka oli ilmeisesti hypähtänyt ansaan täysin vahingossa, kun eivät herkutkaan olleet maistuneet. Herkkuna on ollut vuoroin viinirypäle ja tomaatti, en oikein tiedä mitä pitäisi käyttää, olisiko joku juures parempi vai mikä??! Toisaalta kasoja ei ole tullut nyt yhtään lisää, enkä ole vieläkään löytänyt yhtään kuollutta kasvia, joten josko tämä mystinen kasojen tekijä olisikin jo poistunut tontiltamme!




Viime päivien aikana on pihalla saanut bongata paljon perhosia. Kuvassa on keisarinviitta, jollaista en ole ennen meillä nähnytkään. Kaunis iso perhonen, vähän toisesta yläsiivestään rispaantunut:( Minusta on ollut niin mukavaa huomata noiden punahattujen (`White Swan`) kelpaavan hyvin kaikenlaisille pörriäisille. Niitä onkin uusi satsi perinteisen värisenä vielä istuttamatta. Taidan laittaa ne tuonne alapihan uudelle alueelle, noin samalla tavalla väljästi, täysin pihalla ryhmässä juuri pohdittiinkin millaisissa olosuhteissa ne viihtyvät parhaiten ja lopputuloksena oli, etteivät oikein siedä kilpailua liian tiiviissä istutuksissa ja aurinkoinen rinne olisi mieluisin.
Täpläpunalatva on myös kerännyt pörriäisiä, vaikka osa kukinnoista on vielä tiukasti kiinni. Kypsä vilja tuoksuu jo lämpimällä kelillä ja varmasti heti kun nämä sateet taukoavat tulee puimuri suristamaan jyvät akanoista. Eilen ja tänään on tosiaankin satanut niin, että yhteensä on tullut jo yli 30 mm!!! En oikein muista, että koko kesänä olisi mittari tullut noin täyteen, vaan voihan se olla että joskus alku kesästä, mutta eihän sitä vanha enää sinne asti muista:D



Nenuun tuoksuvat myös nuo kuvan kolme liljaa (Lilium `Muscadet`). Tilasin ne viime syksynä Korpikangas Siemen-Frö:ltä ja en arvannutkaan, että kukkisivat näin myöhään loppu kesästä. Aivan ihania ovat olleet yhdessä tuon syysvuokon kanssa <3



Kasvimaalla ovat auringonkukat avanneet kukkiaan. Näin sateisena päivänä ne ovatkin kuin pieniä aurinkoja harmauden keskellä! Näiden pituus onkin nyt ihan passeli, pysyvät hyvin pystyssä ja näyttäisivät nyt kerkiävän siemenensäkin kypsytellä. Yhdessä kukkavarressa on jännästi kukan nuppuja jokaisessa lehden hangassa, liekö nuo sitten kerkiävät avautua?!


Laitoin jo muutaman syysistutuksenkin kun nämä syklaamit myytiin kesäkukkana puoleen hintaan. Näiden lisäksi ostin hauskan näköisen mehikasvin, josta laitan kuvan sitten kun/jos availee kukkansa.



Neilikkaruusu  `Pink Grootendorst` availee toista kierrosta! Kyllä se on nätti ja viime syksyisistä ruusu hankinnoista eniten kasvanut. Ruusuista muuten puheen ollen, minulla on menossa mielenkiintoinen koe niiden pistokaslisäyksestä. Sain pari juurakkoa eräältä täysin pihalaiselta ja toinen valkokukkainen näytti niin juurettomalta, että jätin koko juurakon istuttamatta ja napsin vain vihreästä varresta 15 cm pätkiä ja tökkäsin purkkiin, ihan mustaan multaa. Olin juuri lukenut Karolinan puutarha blogista heidän vierailustaan Oulujoen taimistolla ja siitä miten siellä lisättiin ruusuja pistokkaista, joten uskalsin yrittää moista. Vähän epäilin olisiko ajan kohta liian myöhäinen ja vielä kun laitoin pistokkaat jutun mukaan väärän laiseen multaankin, niin melko pessimistinen olin aluksi kokeilun suhteen. Lisäksi keppini eivät olleet versojen päitä, vaan ihan vihreitä varren pätkiä!! Tuon oksan ylimmäisen pätkän siirsin hiekkaisaan kylvömultaan, vaan se ruskettui heti alkuunsa. Nyt on pientä innostusta ilmassa, yhteen "keppiin" on tullut uusia lehtiä ja muissa on pulleita silmuja!! Vielä en uskalla iloita vaan jännityksellä seurailen tilannetta ja sumuttelen, välillä tuulettelenkin keppejäni;)



Tomaatteja ja pottuja on syöty mahan täydeltä, vaikka perunoihin iskikin jälleen rutto. Se todellakin on nopeasti leviävä "pottutauti", ensimmäisten merkkien jälkeen ei montaa päivää kerkiä kulumaan, kun jo koko kasvusto on sairastunut ja äkkiä leikattava varret poikki. Kertaakaan rutto ei ole onneksi kerinnyt pottuihin asti ja ne ovat olleet ihan syömäkelpoisia. Nyt vasta olen lukenut, että varret pitäisi toimittaa kaatopaikalle tai hävittää muuten. No hinasin varret tuonne polttopaikalle odottamaan tuhkausta. Siinä odotellessa kerkiää kyllä varmasti useampikin itiö lennähdellä;)


Loppuun vielä kuva eiliseltä. Koko kesän olen yrittänyt vähän aloitella ikkunanpesua ja niinhän siinä taas kävi, että vasta syksyisiä maisemia saadaan katsella kirkkaiden ruutujen lävitse:) Miten se voikin olla niin tympeää hommaa ja sitä on muuten vielä kahdeksan ikkunan verran jäljellä, plääh:(
Nautinnollisia loppukesän päiviä kaikille, joiden akkunat on jo puhtaina ;DD

torstai 8. elokuuta 2013

Retkeilyä



Meille on useana kesänä käynyt täsmälleen samalla tavalla. Koko kesänä ei oikein käydä missään ja sitten kun alkaa tuntumaan, että kohtahan kesä jo vetelee viimeisiään niin tulee hätä! Joten viime viikon vaihde olikin sitten yhtä menoa ja meininkiä:) Aamulla lähdettiin ja illaksi kotiin periaatteella kierrettiin Linnanmäki, Särkänniemi, asuntomessut Hyvinkäällä, muumimaailma Naantalissa ja vimeisenä Mammalle mieluinen kohde, Mustilan arboretum.
Arboretum oli kuin satumetsä<3 Täynnä mitä ihmeellisimpiä puita ja pensaita, valtavia rhodoja, jotka olivat erittäin vaikuttava näky ilman kukkiakin! Keväällä täytynee kuitenkin uusia retki niiden kukinnan aikaan ja myös osa poluista jäi tällä kertaa kiertämättä, niin paljon siellä risteili merkittyjenkin polkujen lisäksi mielenkiintoisen näköisiä reittejä, ettei millään jaksettu niitä kaikkia koluta yhdellä kertaa.



Näihin erilaisiin pähkinöihin ihastuin kovasti. Harmikseni niitä en kuitenkaan löytänyt yhtään taimiston puolelta.



Tämä kasvi, keltamajavankaali oli todella erikoisen näköinen isoine lehtineen ja hauskoine siemen pötiköineen. Kukat ovat keltaiset kallan kukkia muistuttavat.



Erilaisia vaahteroita oli lukuisia ja ne olivat aivan ihania<3 Monien kasvutapa oli ihanan sateenvarjomaisen, kerroksellinen.



Rhodot olivat valtavia! Taimistolta mukaan lähti `Axel Tigerstedt`, joka ainakin kuvissa näyttää vallan hurmaavalta. Aluksi vaaleanpunainen kukka muuttuu lopulta puhtaan valkoiseksi<3 Toivottavasti tuo viihtyisi meillä ja saisimme joskus nähdä kukinnon.



Tässä pensaassa oli aivan mahtavat siemenkodat, harmi kun en tätäkään nähnyt taimistolla:(


Tuon alppiruusun lisäksi mukaan taimistolta lähtivät kuvan koreanvaahtera, lännenpagodikanukka, tuoksuesikko (Primula beesiana) ja japaninmagnolia `Mustila`. Olen näistä kasveista ihan täpinöissäni ja aloinkin heti laajentamaan varjotarhan puolta kanukalle ja siivoamaan "kesäkeittiön" vierustaa magnolialle! Kaadoin jopa varjostavan vaahteran magnolian tulevan istutuspaikan läheisyydestä. Muutenkin innostuin raivaamaan kuivuneita kirsikan rankoja tuolta alueelta ja siitä se ajatus sitten lähti... Meinaan raivata vanhan katajan, kirsikoiden ja syreenien siimekseen, magnolian taakse, pienen hämärän sopen! Katsotaan mitä siitä tulee...;)



Asuntomessuilla bongailin tietysti pihoja ja kovinkaan montaa mieleistä ei kyllä tullut vastaan:( Kahdessa kohteessa oli kuitenkin laitettu pienet kasvimaat ja tuon komean kasvihuoneen kävin myöskin katsastamassa. Vaan mitäs tykkäätte tuosta säntillisestä istutusalueesta alakuvassa??!



Tähän holvikellariin ihastuin, tosin tilaa saisi olla hiukan enemmän. Nuo luonnonkivet olivat hienosti ladottuja ja portaatkin olivat luonnonkivestä, tykkäsin kovasti<3


Tämä sauna oli aika rock;D Muutenkin talo oli sisustukseltaan erittäin... hm miten nyt sanoisin... erikoisen hurja;)
Tämä viimeinen kuva sopiikin hyvin näihin keleihin, ihgua että saatiin vielä kokea tällaiset mahtavat helteet, näitä on upeaa muistella talven kylminä päivinä! Mukavaa viikonloppua!