torstai 4. joulukuuta 2014

Elonmerkkejä



Tervehdys ystäväiset, meillä paistoi tänään TAAS aurinko <3 Minulla kävi melkoisen hyvä tuuri kun eilen ja tänään pääsin poikkeuksellisesti aikaisin töistä ja molempina päivinä saimme nautiskella auringon virkistävistä säteistä. Kylläpä valo onkin niin ihanaa tähän aikaan vuodesta! Vielä lyhenee päivä vähän aikaa, mutta pian koittaa talvipäivänseisaus (22.12), vuoden pimein päivä. Siitä eteenpäin mennäänkin sitten taas kohti valoa ja kevättä<3
Auringon paisteessa oli mukava kuvailla, vaikka kaikki kuura ja lumikin olivat jo sulaneet. Kun oikein tarkkaan tihrustaa ja kiertää kukkapenkkejä, voi vielä löytää joitakin elonmerkkejä kasveista. Pieni nuppu vuokossa ja ihan ihka elävä ja kukkiva esikkokin löytyi! Tuo esikko on ollutkin erityisen sitkeä sissi. Se on joskus kevät talvella ruokakaupasta hankittu ja kukkinut muistellakseni herkeämättä siitä lähtien. Kesän se sinnitteli surkeassa mullassa pienessä ruukussaan, kunnes ehkä joskus syys- lokakuun vaihteessa istutin sen maahan. Ilmeisesti siitä innostuneena on avannut tuon yhden kukan ihan kokonaan auki ja nuppujakin on vielä muutama. Pakkasiakin tässä on ollut jo useaan otteeseen, yhtenä iltana auton mittari näytti alapihalla jopa -7 C pakkasta! Kovin on elämänhaluinen yksilö siis <3



Linnut ovat tyhjentäneet tehokkaasti kaikki pihan pensaat marjoista, koiranheiden joulunpunaiset marjat eivät ole kuitenkaan kelvanneet. Terttuseljat ja pihlajat sen sijaan ovat täysin putsattuina. Lintulautaakin saa olla ainakin kerran viikossa täyttämässä, pian on ensimmäinen kymmenen kilon pussi aurinkonkukan siemeniä tyhjennetty. Ihmeen siististi ovat tintit jyvänsä syöneet, sillä laudan alla on tosi vähän kokonaisia siemeniä. Olen seurailut muutenkin heidän ruokailu tapojaan ja hakevat nätisti yhden siemenen, jonka kanssa sitten lennetään läheiseen sireeni pusikkoon. Siemenen syönti ja sitten nopeasti uuden hakuun:) Harakoita tai tikkoja ei ole näkynyt, sen vuoksi on kait laudan alus vielä pysynyt melko siistinä.


Taas kuvasin varjohiipan lehdistöä. Voi kun se on niin virkistävän näköistä kaiken ruskean keskellä.


Maksaruoho `SeaStar`(Sedum pithynicum) on syksyn ja talven mittaan saanut auki muutaman kukan. Nämä taimet ovat menneen kesän kylvöistä peräisin.


Myös maan alla on selvästi elämää! Onneksi myyrän kasoja on kuitenkin erittäin paljon vähemmän kuin viime vuonna samoihin aikoihin. Varmasti kaksi näin lumetonta talvea ovat kurittaneet myyräkantoja ja vaihtelevathan ne muutenkin ihan luonnostaan. Edelleen ainakin haluaisin uskoa, että näiden meidän pihan kasojen tekijä on kuitenkin kontiainen eli maamyyrä. Tähän viittaisi se, etten ole huomannut näiden kasojen läheisyydessä mitään tuhoja kasveilla. Lisäksi näitä on nyt ollut viimeisen vuoden aikana eniten alueella, jolla ei oikeastaan edes kasva mitään myyrille kelpaavaa, kasvimaan seutu juureksineen on saanut olla ainakin toistaiseksi ihan rauhassa.


Kasoja on ollut eniten tuossa talonvierus rinteessä ja pellon ja rinteen välisellä kapealla nurmi kaistaleella. Alempana nurmikolla on niille varmasti liian kosteaa kun keväällä tuossa kuvan alareunan kohdilla monesti vesi seisoo. Vetinen alue olisi muuten omiaan pienelle lammikolle ;D Tuossa kuusten takana kulkee se oja, jonka leveintä kohtaa kuvasin edelliseen postaukseen. Tiedä vaikka joskus tuosta kuvan alareunasta alkaisi ihan iki oma sammakkolampi?! Haaveita on hurjasti, mutta niinhän niitä pitääkin olla! Niin kauan kun on haaveita, on elämää<3


Vielä löytyy myös paljon raikasta vihreää! Tässä puutarhaystävältä keväällä saatuja jouluruusun siementaimia<3


Lehtotesman (Milium effusum) lehtien sävy on mielestäni muuttunut kellertävästä vihertävämmäksi!?


Corydalis `Craighton Blue` taitaa vihertää ja kasvaa lähes läpi vuoden! Toisin kuin `Craighton Blue`, kotoinen pystykiurunkannushan (C. solida) kuihduttaa lehtensä melko pian kukinnan jälkeen.

Samalla kun kirjoitan tätä postausta, nuuhkin vieressäni kukkansa avannutta hyasinttia (Hyacinthus orientalis, `Purple Sensation`) En ole vielä törmännyt Multiflora hyasintin sipuleihin, ostan kyllä heti jos tilaisuus koittaa. Metsästän myös edelleen epätoivoisesti tumma kukkaista jouluruusua. Meidän pikku kylältä sitä tuskin tulen löytämään.
Tavallisia sinttejä onneksi löytyy jo lähes joka ruokakaupasta, joten tuoksutellaanhan kaikki niiden ihanaa tuoksua ja haaveillaan samalla keväästä ja I-H-A-N pian koittavista kevätkylvöistä<3

Mukavaa loppuviikkoa ja sinivalkoista itsenäisyyspäivää kaikille<3

6 kommenttia:

  1. Mä olen löytänyt omat tummakukkaiset jouluruusuni keväällä puutarhamessuilta tai kukkakaupoista, kun niitä myydään kukkivina. Se onkin ainoa keino olla ihan varma kukan väristä... etikettien kuviin ei kannata luottaa.
    Sullakin on ADHD-esikko! Mainioita nuo. Paitsi että omani kuoli, kun siirsin sen viime syksynä, harmi. Mutta yksi kerrottu marketesikko, jonka siirsin kesällä parempaan paikkaan, on alkanut näyttää lupaavalta, siinä on nuppuja :-)
    Jee, sammakkolammen kaivuu kuulostaa hurjan kivalta projektilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytynee laajentaa jouluruusujen etsintä aluettani! Jospa pääsin tänä vuonna messuillekin!
      Saman diagnoosin tosiaan omaavat meidän esikot:)
      Huoh, voi olla ettei lampea tosiasiassa koskaan tule, mutta eihän se estä minua haaveilemasta<3 Ainakin voin vähän yrittää suurentaa ojan leveintä kohtaa;)

      Poista
  2. Kiitos ihanista kuvista! Meilläkin täällä Hailuodossa paistoi aurinko. Se tiesi kiireista juoksua merenrantaan. Patsun aamusumun läpi aurinko oli uljas nähtävyys. Mutta pianpa meni mailleen.
    Hyvää itsenäisyyspäivää ja joulunodotusta. Kohta valkenee! Riitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Riitta! Voin vain kuvitella miten ihana onkaan auringon nousu meren rannalla<3

      Poista
  3. Nyt vaan lampea kaivamaan :) Ihanan näköistä ja kukkiaviakin vielä, jee. Kauppilalta saa niitä tummia ja erikoisempia jouluruusuja. Tilaa ensi keväänä/kesänä? Itsekin haaveilen yhdestä, heillä on kyllä ikävän kalliiit postikulut :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskaltauduin kertomaan lampihaaveistani ja olen iloinen, kun ajatusta ei teilattukaan heti kättelyssä:) Nyt vaan tuo lumimönjä tuli pilaamaan suunnitelmia, kivien siirtely ja maan kaivelu ei ole enää ollenkaan kivaa tuollaisen loskan velloessa joka puolella, yök!
      Jouluruusuja on ehdottomasti saatava ensi vuonna, taidan kipaista Kauppilaan ensi keväänä ihan paikan päälle!

      Poista

Kiitos kommentistasi!