torstai 1. joulukuuta 2016

Lammikon hoidosta

Kaunis Kuninkaanlampi

Vaikka joulu tulla jolkottaa uhkaavasti, täyttyy mieleni joululaulujen sijaan lammikkohaaveista:) Miten voikin joku projekti nielaista ihmisen niin totaalisesti?! Odotan kiihkeästi kevättä ja sitä, että saan täyttää lammikkoni kokonaan ja alkaa odottelemaan sinne elon merkkejä. Sammakot löysivät kyllä lammikon jo nyt syksyllä ja ennen kumia, uiskenteli siellä jo muutama suursukeltajakin. Toivottavasti ne löytävät tiensä lammikkoon uudestaan keväällä. Tälläkin hetkellä lammikon takaojassa olisi kovasti vettä, olisikohan ihan hoopoa pumpata sieltä nyt jo vettä lammikon puolelle?! Saisikohan sillä tavoin nopeammin "elävää" vettä myös lammikon puolelle?! Välillä lammikon pinnalla on kyllä jo ollut ohut jääkerroskin! Ilmat ovat olleet tosi vaihteleviä viime viikkoina, välillä aaltoja ja sitten taas tyyni tai ohut jää, kaunista katseltavaa, muodossa kuin muodossa <3


Tai voisihan sitä siirtojuoksuttaa vettä ja pohjan humusta myös jostakin luonnon lammikosta:) Toiset tuo metsäretkeltä sangollisen marjoja, vaan tämä Mamma kantaisi ämpärissään pohjamutia ;D



Elävän ja terveen lammikkoveden saamista voi auttaa myös muilla tavoin. Syksyisessä tilauksessani Tommilta Puutarhakoristeet.net:stä, hommasin jo säkillisen substraattia, vaikken ollut vielä oikein edes kerinnyt tutustua lammikon hoitoon, sillä pumpun ja putsarin valinta vei paljon aikaa. Substraatin kuitenkin tilasin lähinnä vesikasvikoreihin, istutustusten katteeksi. Substraattia voi kuitenkin laittaa myös lamikon pohjalle, eikä sitä tarvitse välttämättä vaihtaa kuten zeoliittia. Tässäpä suora lainaus Tommin minulle lähettämästä sähköpostiviestistään. Siinä kerrotaan niin hienosti näiden kahden aineen käytöstä ja niiden hyödyistä lammikon elämälle.


Allassubstraatin ja Zeoliitin ero on siinä, että subtraatti tarjoaa lähinnä vain kasvualustan hyödyllisille bakteereille ja pieneliöille kun taas zeoliitti kykenee sitomaan mm. ammoniumtyppeä, raskasmetalleja ym. haitallisia aineita. Näin se myös lisää hyödyllisen pieneliöstön ja bakteerien kehittymistä. Ammoniumtyppi aiheuttaa voimakasta levänkasvua, joten sen sitoutuminen zeoliittiin hillitsee myös levien muodostumista. Molempia tuotteita kuitenkin tarvitaan, sillä zeoliitti tarjoaa vain vähän kasvualustapintaa bakteereille ja pieneliöstölle kun taas substraatissa sitä on hyvin runsaasti. Eli tuotteet tukevat toinen toistaan. Tuotteita pitää myös olla riittävä määrä suhteessa altaan tilavuuteen, mutta kuitenkin niin, että isompiin altaisiin tarvitaan tilavuuteen suhteutettuna vähemmän substraattia ja zeoliittia kuin pieniin altaisiin. Substraattia ei tarvitse vaihtaa uuteen vuosittain, mutta se menee vähitellen ”tukkoon” kuolleista bakteereista ja pieneliöistä ja teho heikkenee. Zeoliitti sen sijaan tulee vaihtaa uuteen vuosittain, sillä ajan oloon se alkaa luovuttamaan sitomiaan aineita takaisin allasveteen, jolloin sen vaikutus kääntyy haitalliseksi. Siksi varsinkin zeoliitti kannattaa laittaa koreihin tai verkkopusseihin tms. jotta se on helppo kerätä altaasta pois.  


 Kyselin Tommilta myös aktiivihiilen käytöstä, josta hän vastasi seuraavaa:

Aktiivihiili sitoo tehokkaasti myrkyllisiä aineita allasvedestä ja sitä käyttävät monet joilla on kaloja tms. altaissaan. Hiili ei varsinaisesti vaikuta levien kasvua ehkäisevästi, mutta jos altaassa syystä tai toisesta on niin paljon haitallisia aineita, että hyödyllisten bakteerien ja pieneliöstön toiminta häiriintyy, siitä on apua tässäkin asiassa. Aktiivihiilen käyttö ei siis välttämättä ole tarpeen, mutta mitään haittaakaan siitä ei toki ole kunhan hiilenkin muistaa vaihtaa uuteen vuosittain. Hiilen, samoin kuin osan substraatista ja zeoliitista voi hyvin sijoittaa suodatinastian sisään, mikäli siellä sille on tilaa. 




Myös veden pH:sta tuli häneltä mielenkiintoista tietoa, joka oli minulle ihan uutta. Tulevaisuudessa altaaseen olisi tarkoitus johtaa myös autokatoksen kattovedet, jolloin tämä asia tulisi ottaa huomioon.

Veden säännöllinen vaihtuminen altaassa esim. juuri johtamalla sadevedet altaaseen auttaa myös pitämään allasta puhtaana, tosin joskus varsinkin pitkän kuivan jakson jälkeen katoilta huuhtoutuu aluksi melko hapanta vettä, joten allasveden pH arvo saattaa joskus laskea liiankin alhaiseksi tämän seurauksena. Veden pH arvo saakin tosin olla hieman happaman puolella, koska silloin biologinen tasapaino säilyy parhaiten ja sen ansiosta myös levien kasvu pysyy kurissa.




Aiemmassa postauksessani pohdinkin jo lammikkoon lentäneiden lehtien kohtaloa. Kyllä siinä voi lopulta niin vain käydä, että lehdet saavat jäädä lampeen, tuskimpa rahkeeni riittävät pitämään niitä pois noinkin isolta alueelta. Ja toisaalta ajattelen niistä vähän kuten lehdistä nurmikollakin, että kyllä luonto ne jotenkin hoitaa, eihän luonnon lammikoistakaan kukaan lehtiä pois keräile. Ja miten mukavaa sammakoiden on talvehtia lammessa, missä on paljon piilopaikkoja:) Mielessäni on ollut upottaa lammikkoon myös joku iso kanto tai ajopuu!



Myös melko syvälle ulottuvat reunakiveykset antavat kivoja piilopaikkoja vesieläimille.



Veden kierrättäminen hapettaa sitä. Monty Donin mielestä veden ei kuitenkaan ole luonnonlammikossa välttämättä tarpeen kiertää, sillä kasvit tuovat myös happea veteen. Itse olen kyllä jo hommannut pumpun, joten ensi keväänä olisi tarkoitus saada pihan äänimaailmaan lisäystä, suloista veden lirinää<3



Vesikasveja olisi tarkoitus laittaa mahdollisimman monipuolisesti. Valkoista  ja raitalehtistä keltakurjenmiekkaa, kolmenlaista rentukkaa (valkoista, tavallita ja kerrottua), sahalehteä, sarjarimpeä... Myös suloinen kerrottu keiholehti löytyy jo kasvimaalta talvehtimasta, toivottavasti se lähtee keväällä kasvuun!
Kamala kalakuume on minuun tietysti myös vähitellen iskenyt, vaikka aluksi  pidin ajatusta kaloista lähes mahdottomalta toteuttaa, niin siitä huolimatta yhdessä lammikon valmistumisen myötä, on mieleeni hiipinyt yhä useammin haave kaloista. Olen etsiskellyt netistä ja jo löytänytkin jonkin verran kokemuksia ja kuvia erilaisista  kalalammikoista ja niiden asukkaista. Viimeisin löytöni  on lammikkokaloja välittävä yritys, ihan naapurikunnastamme, jee!  Lammikkoni syvin kohta on lähellä kahta metriä, joten kaloilla voisi ainakin teoriassa olla mahdollisuus myös talvehtia lammikossa. Jääkannessa tulee kuitenkin pitää aukkoa koko talven, jotta kaasut pääsevät vaihtumaan. Aukon voi suojata erillisellä styroksi sylinterillä. Yhdessä lähteessä oli myös lammikon pohjalle laitettu sähkölämmitteinen johtokieppi, jonka ympärille kalat olivat kokoontuneet lämmittelemään <3 Ihanaa tämä suunnittelu!
Tekniikasta kirjaan tähän vielä sen verran, että pumppuna minulla on tulossa Ubbink:in  Powermax 5000 FI ja suodatin on saman valmistajan Bio Pressure 7000.  Näitä laitteita en vielä nyt syksyllä päässytkään kokeilemaan, mutta heti keväällä laitan pumpun pyörimään :) Täytyy vain keksiä sille joku sukkahousuviritelmä, ettei mene heti tukkoon syksyn lehdistä :)
Tällaista siis pyörii Mamman päässä, olenkohan vähän kajahtanut, keskellä kylmintä ja pimeintä marraskuuta, haaveilen vain lammikosta ja sen asukkaista ;) Yrittäkää ymmärtää ja niinhän te toivottavasti ymmärrättekin<3Mukavaa alkavaa joulukuuta kaikille, pian päästään joulusta ja voidaan alkaa yhä enemmän haaveilemaan saapuvasta keväästä<3

8 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen postaus,kiitos! Meillä on vain pieni muovinen allas pihalla, johon olen laittanut substraattia pohjalle. Kolme vuotta sitä samaa substraattia on käytetty, sitä ei ole vaihdettu kertaakaan. Ehkä pitäisi ensi kesänä vaihtaa! Samoin en ole tiennytkään, että Zeoliittia pitäisi olla myös. Onkohan näistä aineista haittaa eläimille, jotka käyvät altaalla juomassa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisin, että näistä kahdesta aineesta ei ole haittaa eläimille, sillä ovat luonnontuotteita. Niitä myös käytetään lähes aina, kun altaassa pidetän kaloja. Nämä aineet voi myös käytön jälkeen käyttää puutarhassa, maanparannukseen! Löysin Facebookista mielenkiintoisen ryhmän ja siellä kerrottiin myös substraatin puhdistamisesta suolavedellä. Puhdistuksen jälkeen olisi taas käyttövalmista tavaraa!

      Poista
  2. ihanaa kun voi suunnitella rauhassa, hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty, kuten vanha kansa sanoo. minusta suunnitteleminen ja erilaisista asioista unelmoiminen on usein se hauskin juttu myös puutarhahommissa. tykkään lukea myös toisten suunnitelmista, niistä saa hyviä vinkkejä, kiitos tästä postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olehan hyvä Ilona! Minustakin on ihanaa lukea sinun suunnitelmistasi ja nähdä niiden tuloksia blogissasi<3

      Poista
  3. Ymmärrän hyvin, että kiihkeästi odotat kevättä! Lammet ovat ihania, kuten kaikki pihapiirin vesiaiheet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eksyin eilen Faceryhmään Lampiharrastajat ja voit vain kuvitella, miten sain uutta vettä myllyyn suunnitelmineni ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi!