Käyn ahon laitaan, minä ilman paitaa.... ;D

Huoh nyt kyllä tarhurilta kysytään voimia ja vesivaroja tämän kuivuuden keskellä! Eilen oli pieni ukkoskuuro joka antoi 4 mm vettä, mutta mitäpä tuo liraus auttaa aivan rutikuivassa maassa:( Vielä on muutama vesisäiliöllinen keväällä kasvimaan kaivosta pumpattua vettä jäljellä, joten sen turvin mennään kohti rankkasateita!!
Maksaruohot (Sedum) kukoistavat kuivuudesta huolimatta. Keltakukkaiset alkavat olla kohta kukkineet kun  kaukasian- ja valkomaksaruohot aloittelevat. Koska kalliollamme kasvaa luonnostaan valkokukkaista isomaksaruohoa ja keltamaksaruohoa, olen niiden innoittamana keräillyt maksaruohoja ja mehitähtiä aina kun on kohdalle kauniita osunut. Miksi sitä yrittääkin kasvattaa jotakin sellaista mikä ei alueella luonnostaan viihdy?? Paljon sitä saa vinkkiä luonnonkasveista, kun vähän malttaa tutustua alkuperäiskasvistoon.
Pellon reunassa kiviaidan takana kasvaa monenlaisia luonnonkukkia. Olisikohan tämä ahdekaunokki? Tämän lisäksi olen edellisinä vuosina havainnut sieltä heinän seasta myös ketoneilikkaa, jota pitäisikin pelastaa sieltä vähän paremmalle kasvupaikalle. Olen alkanut miettimään viikatteen hankintaa, mutta osaisikohan sitä sitten kuitenkaan käyttää, saatika teroittaa?? Olisi vaan ihanaa alkaa hoitamaan tuota pellonreunan niittyä, tiedä mitä pikkuruisia kukkia sieltä löytyisi kun saisivat vähän kasvutilaa.

 No tässä sitten taas sellainen, sarjassa epätoivoinen yritys;) Hortensiat ovat vieneet sydämmeni ja näihin rhodoille tarkoitettuihin kuoppiin kesäkeittiön yläpuolella, taitaakin muuttaa ainakin kolme hortensiaa! Tässä ensimmäisenä Twist-n-Shout jalohortensia. Hih ostin taimen jossa oli jo valmiiksi pari kukkaa, kukkiipahan ainakin yhden kerran ;) No maa näissä kuopissa pitäisi olla hyvää hapanta multaa ja lisäksi käytin tälle vielä pussin pohjan ihan kaupasta ostettua rhodomultaa. Tuohon ympärille istutin siemenkylvöistä saamani kolme jaloängelmän taimea, jouluruusua ja vielä tuon valkotäpläimikän. Toivottavasti noista ainakin joku viihtyy tuossa.

Suoritin toissa päivänä Ambassadorin pallon virallisen mittauksen! Tuon viivottimen ja kortin avulla sain tulokseksi 18 cm. Käydään yhdessä muksujen kanssa sitä välillä ihastelemassa, muuten niin karulla istutusalueella, tuo pallo on todellakin edukseen.

`John Davis`

Mustialanruusu `Minette` luulisin

Muutamia uusia ruusuja on tullut kukkaan. Tuo `John Davis` on uusi viime syksynä istutettu ja se teki vain tuon yhden kukan. Kävinkin ruusuista mielenkiintoista ja opettavaista keskustelua eilen täysin pihalla ryhmässä, kun kyselin Mme Plantier ruusuni kohtalosta viisaammilta. Madame kukki vain yksinkertaisin kukin kun oikeasti hänen kuuluisi kukkia näyttävästi isoilla valkoisilla täyteläisillä kukilla. No ilmeisesti tuo ruusu on sitten menettänyt madamen ja jäljellä on vain juurakko, johon madame on vartettu. Olin myös istuttanut tämän ruusun aivan liian pintaan vaikkakin madame oli kyllä poistunut tästä juurakosta jo taimistolla, koska siitä ei viime talven aikana ruskettunut yhtään oksaa. Jatkossa osaankin ottaa heti selville ruusua hankkiessa, onko kyseessä omajuurinen vai vartettu yksilö. Varttamiskohta täytyy istuttaa vähintään kymmenen sentin syvyyteen. Olen kyllä tajunnut tehdä näin tunnettujen jaloruusujen kohdalla kuten rauhanruusun, mutta nämä viime syksyiset hankinnat mielsin jotenkin vain tavallisiksi pensasruusuiksi, enkä ottanut heistä sen enempää selvää. Kaivan madamen kompostiin, snif!

Komposti alkaakin olla jo varsin koreana, kyllä siellä kelpaa kyyn köllötellä kurpitsan kukkien alla!

Herneet ja perunat kukkivat, valitsinkin tänä vuonna herneet sen kukan ja palon värin perusteella ;) Hän on sokeriherne (Pisum sativum) `Shiraz`. Toinen puoli penkistä on varmuuden vuoksi kylvetty ihan hernekeitto hernettä:D

Talvivalkkarit pukkasivat kukat, jotka nyppäsin nopeasti pois voimaa viemästä. Kukat olisivat kyllä viehättävän näköisiä noiden kiemuraisten varsien päissä. Muutama maa-artisokka oli jäänyt syksyllä maahan, ne maistuvat kovasti peuroille, mutta haaroittuvat vain kivasti näykkäisyjen alapuolelta:)

Onnenapila rehevöityi ihan silmissä, kun se pääsi ulos ja aurinkoon. Uusien lehtien varret lyhenivät puolella, eivätkä nyt retkota ikävästi. Myös tuoksumiekkaliljat venyvät ja niiden vihreä metallin hohtoinen väri lehdissä on erikoinen.

Pionit vetelee viimeisiään, huoh kukat menevät niin nopeasti ohi tälläisella paahteella. Onneksi nuo kiven takana vähän varjommassa olevat, kestävät hieman pidempään, vaikkakin sitten tulevat kukkaan vähän myöhemmin.

Loppuun jälleen pikku panikointia!! Jos nyt viljat ovat jo komealla tähkällä ja syysvuokkokin pullistelee nuppujaan, niin mitä tästä voikaan päätellä??! Lohdutan itseäni sillä, että kenties tuo vuokko onkin täysin henkitoreissaan tuossa kivikasan penkin paahteessa ja on siksi pukkaamassa nuppuaan näin aikaisin?! varjoisemmassa paikassa kasvavassa vuokossa ei näy vielä nupuista vilaustakaan. Eletään siis vielä kesässä ja nautitaan helteistä ja veden kantamisesta;DD