Sain jo jokin aika sitten mukavan haasteen Vironperän Ireneltä, kiitokset siitä! Haasteessa oli määrä kertoilla omista inspiraation lähteistä. Mikä innoittaa aina uudelleen ja uudelleen innostumaan puutarhasta ja siellä puuhastelusta, vaikka välillä lopputulos ei olisikaan aina niin inspiroiva ?! Kasveja kuolee ja omat voimat ja varallisuus asettavat jatkuvasti haasteita, puhumattakaan aina kalvavasta ajan puutteesta. Siltikin tässä harrastuksessa tai oikeastaan elämäntavassa vain on SE JOKIN! Toivottavasti tämä postaus vähän avaa puutarhahullun mielenmaisemaa myös niille, jotka eivät voi aina ymmärtää meitä viherhörhöjä<3
No mutta siis asiaan. Miksikö kirjoitin otsikon englanniksi?? No mietin sitä itsekin hetkisen, kunnes tajusin, että "syyhän" oli kokonaan Marian, Marian koti ja puutarha-blogista:) Eilen hänen uusinta postaustaan lukiessani, muistui mieleeni viime joulu ja kaikki ne ihanat puutarhakirjat, joita sain lahjaksi, niin itseltä kuin myös läheisiltäni. Niimpä päätin Marian tavoin varmistaa, että tänäkin jouluna saisin edes muutaman lahjan ;D Kahlasin eilisen illan aikana yhden nettiputiikin koko sadan sivun puutarhakirja osion, huh huh, kaikkea se inspiraatio teettää ;D Tietystihän tuo englannin kieli kumpusi sieltä hurmaavien englanninkielisten puutarhakirjojen esittelyteksteistä, joita lueskelin viherhörhön kiilto silmissä:) Lahjoistani lisää sitten myöhemmin, kunhan olen ensin antanut ne itselleni;D
Mustilan arboretum on tällä hetkellä suurin innoittajani kotimaisista puutarha-matkakohteista. Arboretumin tunnelma ja sen vuosikymmenten aikana kasvaneet kasvit inspiroivat varmasti myös vähemmän viherorientoitunutta henkilöä, suosittelen lämpimästi visiittiä Mustilaan, ihan jokaiselle luonnosta pitävälle.
Myös Westersin keittiöpuutarha Kemiönsaaressa on ollut minulle tärkeä inspiraation lähde.
Poimin ideoita ja inspiraatiota ihan joka puolelta, missä vain ikinä kuljenkin. Tämä ihana rauniopuutarha on kuvattu toissa kesänä eräässä kotieläinpihassa. Olimme hyvän ystäväni ja kuuden lapsemme kanssa tutustumassa pihan eläimiin, en kuitenkaan tapani mukaan voinut sulkea silmiäni tältä kauniilta näyltä <3 Onneksi Värjärin padan Ilona on tehnyt paluun blogistaniaan, olenkin jo kauan kaivannut hänen inspiroivia postauksiaan mm. upeasta rauniopuutarhastaan!
Joskus matkoilla törmää myös kohteisiin, joista on vaikea löytää ispiraatiota:) Pidän heinistä, mutta haluan kuitenkin istuttaa ne vähän enemmän luontoäidin tapaan, sikin sokin ja sinne tänne ;)
Vanhat puutalokaupungit inspiroivat jo pelkällä hengellään <3 Ylempi kuva on Naantalista Muumimaailman reissulla näpsäisty. Kaunis vanha talo on jo itsessään niin kaunis, että puutarhan ei edes tarvitse olla kovin runsas, vain kaunis kehys kauniille talolle! Toinen ikisuosikkini on Loviisa ja sen hurmaavat avoimet puutarhat. Loviisan vierailujen jälkeen olen ollut aivan pakahtua inspiraatiosta ja siitä lämpimästä tunteesta, minkä tuo hurmaava kaupunki saa minussa aikaan.
Alempi kuva on Korkeasaaresta. Tuon sinisarjaruukun nähdessäni inspiroiduin ostamaan myös itselleni kyseisen kasvin juurakon.
Joskus inspiraatio kumpuaa myös ihan omasta päästä;) Täysin suorakulmainen kasvimaa näytti jotenkin tylsältä, ja tein pienen laajennuksen. Heinäpaalit olivat tuossa todella kätevät muutaman vuoden ajan. Estivät rikkojen leviämisen ja lopulta maatuivat muhevaksi mullaksi. Harmi vain kun noita pikkupaaleja ei enää oikein kukaan tee, isot pyöröpaalit ovat ne lähes kokonaan syrjäyttäneet:(
Kasvimaan antama sato inspiroi myös kovasti jatkamaan kylvöjä vuodesta toiseen. Hyötytarhan pidon myötä niin minä kuin perheenikin on saanut oppia, ettei ruuan kasvatus aina ole kovin helppoa. Tarvitaan paljon työtä ja useita työvaiheita, jotta elokuussa päästään sadonkorjuuseen. Vanhojen satokuvien, kuten kaikkien omien puutarhakuvien selaaminen inspiroi myös. Kuvista näkee mitä kaikkea on jo saanut aikaiseksi ja mitkä kaikki herkut ovat jo päätyneet perheen ravinnoksi.
Multa ja kivet <3 Niistä inspiroidun aina vain :) Kun näen jossain kauniin kiven, saatan raahata sen kotiin, vaikka viimeisillä voimillani :D Onneksi maanrakentajamme oli kaltaiseni kivifriikki ja ymmärsi rakkauteni "graniittiin"<3 Hänen kaivinkoneella siirtämänsä on myös tuo toiseksi alimman kuvan kaunokainen, joka sijaitsee alueella, johon olen tänä syksynä laajentanut metsä-puutarhaa ja istuttanut erilaisia Mustilasta ostettuja vaahteroita. Toivottavasti saamme nauttia saman maanrakentajan työn jäljestä vielä autokatoksen/varaston rakentamisen aikaan.
Sormeni syyhyävät joka kerta kun pihallemme kipataan multakuorma! Koen lapsenomaista jännitystä ja iloa, mitä kaikkea voisinkaan muotoilla tuosta mustasta kullasta, mitä aluetta laajentaisin tällä kertaa?!
Luonnonmateriaaleista sammal, paju ja risut inspiroivat myös. Kasvihuoneen pöydällä odotteleekin taas pussillinen sammalia, tuliaisena maalta, isäni metsästä!
Muutama vuosi sitten liityin Hyötykasviyhdistykseen ja olin mukana perustamassa sen ala-osastoa tänne läntiselle Uudellemaalle. Tämä kulunut aika perustamisen alusta lähtien on pitänyt sisällään monta inspiraatioiden täyteistä tapaamista ja retkeä. Olen yhdistyksestämme ja sen ihanista jäsenistä todella kiitollinen, te ja upeat puutarhanne olette minulle todella tärkeitä ja suuria inspiraation lähteitä<3 Kurkatkaahan muuten emoyhdistyksemme uusia nettisivuja!
Huh mikä maraton-postaus, toivottavasti jaksoitte lukea loppuun asti! Haastan edelleen kertomaan omista inspiraation lähteistään Värjärin padan Ilonan, odotan jo innolla postaustasi!
Nyt takan lämmitykseen ja nauttimaan kellojen siirron lahjoittamasta ylimääräisestä tunnista, mukavaa alkavaa viikkoa!