keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Puuhasteluja


Olen tainnut sanoa tämän jo monta kertaa aiemminkin, mutta vuosien mittaan syksystä on muotoutunut minulle pikku hiljaa kuin vuoden toinen kevät! Tietysti syksy ei ole koskaan yhtä ihana kuin elämän voimaa tihkuva kevät, mutta työmäärä ainakin hipoo lähellä kevään kiireisimpiä aikoja! Tietysti tänä syksynä lammikko on syönyt useita kymmeniä työtunteja, mutta sen lisäksi olen pystynyt mielestäni nyt aika hyvin hyödyntämään tonttimme kasvattamaa satoa. Toki kasvimaalla on vielä vaikka mitä, mutta perunaa, porkkanaa ja muita juureksia on saatu vähän syötyäkin. Valkosipulisadon korjasin jo viikkkoja sitten ja niiden kuivahdettua kasvarin suojissa, listin muhkeat sipulit koriin takan päälle. Tietysti niitä pitää sieltä vielä muistaa hyödyntää ruokiin ;)


Omena- ja päärynäsato oli ensimmäistä kertaa niin suuri, että jossakin vaiheessa olin jo vähän hätää kärsimässä. Tällä hetkellä onneksi jo kolme puuta on lähes tyhjänä ja enää yhdessä puussa talviomput jäljellä. Päärynöitä olisi vielä paljon, mutta en tiedä miten niitä säilöisin?! Tein yhden satsin sosetta karhunvatukoiden kanssa, mutta minusta siitä ei tullut läheskään niin hyvää kuin pelkistä omenoista. Omenoista muuten parhaimmat soseet tuli pikkuisista rautatienomenapuun hedelmistä! Syötiin niitä paljon ihan pelkiltäänkin ja todettiin, että vaikka puu onkin koristeomenapuu, niin hedelmänsä ovat erityisen käyttökelpoisia!


Nämä herkut eivät säilöntään asti kerinneet ;) Kauniit marjat hävisivät lasten suihin nopeasti, olisipa niitä ollut enemmänkin. Nämä ovat japaninvatukoita. Viime talvi palellutti varret maata myöten, mutta niin vain ponnisti kesän aikana kasvunsa marjoihin asti. Tämän pensaas pitkät, kaarevat oksat luikertelevat daalioiden lomassa, pidän sitä myös koristepensaan ominaisuudessakin.


Jotkin ruusuista kukkivat vielä<3 Tämän `Louise Bugnet` :in lisäksi kukkii vielä ainakin `Rhapsody in Blue`. Se täytyykin käydä kohta kuvaamassa kunhan aamu vähän kirkastuu. Huomasin siinä eilen vielä iltahämärissä puuhastellessani, kauniin ison kukan apposen auki!




Nämä syysmyrkkyliljat vain jaksavat kukkia<3 Nyt on ollut tähän päivään asti kovin sadetonta jo monta viikkoa, joten kukat ovat pysyneet niin kauniisti pystyssäkin. Olen saanut näistä kasveista niin paljon iloa.



Sitten väliin vähän taas lammikkokuulumisia:) Oletteko jo ihan kyllästyneitä tähän projektiini??:) En vain malta olla raportoimatta, sillä niin iloinen olen jokaisesta pienestäkin askeleesta. Viikonloppuna en kärrännytkään kuoriketta alueelle, vaan päätin rohkeasti siirtyä seuraavaan kerrokseen lammikon suhteen. Napsin lisää "krokettiportteja" voimapihdeillä ja aloin kiinnittämään jo vuosi sitten ostamaani myyräverkkoa paikoilleen.




Verkko taipui paikoilleen yllättävän vaivattomasti, olin pelännyt tuon homman olevan paljon haastavamman! 50 metriä verkkoa riitti yhteen ympärykseen, mutta tilasin eilen vielä yhden 25 m rullan ja laitan yhden kierroksen kaiken varalta lisää. Sitten en usko, että rohkeinkaan myyrä enää siitä syvemmälle kaivelisi tunneleitaan. Ainakin oma huomioni on, että aika pinnassa nuo kaverit touhuilevat. En vain uskalla olla nyt tekemättä hommaa täysin varman päälle, sillä sitten kun kumit ja vedet on päällä, ei verkkoja enää ihan helposti lisäillä:)


Syvänteen suhteen olen pähkäillyt pääni lähes puhki. Ja arvatkaa harmittelenko nyt, miksen tajunnut pyytää kaivuria nostamaan yhtä kauhallista mutaa tuolta kuopan pohjalta!! Argh, kaikkea ei vain tajua siinä hötäkässä. No nyt kuitenkin päädyin siihen, että jätän mudan tuonne pohjalle ja laitoin maanrakennuskankaan ja sepeliä sen päälle. ajattelin tämän toimivan jonkinlaisena salaojituksena ja antavan vähän vahvuutta pohjalle, upottavan saven päälle. Nyt tuosta on vähän helpompi myös pumpata vesi pois kun pumppu ei heti täyty pehmeästä mudasta. Sitä vain pelkään, että riittääkö tulevaisuudessa lammikon veden paino pitämän kumin ja muut kerrokset paikoillaan? Olisiko syytä vielä lisätä tuonne sepelikerrosta, vaikkakin silloin lamikon syvyys pienenisi ja erikoisempien lumpeiden talvehtiminen hankaloituisi?? Niin paljon pohdittavaa ja suuria päätöksiä, välillä vähän ahdistun, mutta sitten innostun taas kahta kauheammin :)





Lammikon kurasta vielä hetkeksi takaisin kukkien kauneuteen<3 Daaliat kukkivat vielä erityisen kauniisti. Onneksi viime viikon pienet hallat eivät vielä puraisseet tontin kasveja kovalla kädellä, vaan kukintaa riittää. Nyt on tosin luvassa usean päivän sateet, joten luulempa, että kaunein hehku huuhtoutuu sateen mukana joka tapauksessa.




Pari sangollista kauneutta ilahduttaa vielä kivikasan penkin kalliolla. Tummat keijunkukat siirrän vielä jossakin vaiheessa sangoista maahan, mutta tuo kukkiva kasvi (en edes tiedä sen nimeä?) tuskin on talvehtivaa sorttia?


Katsura ja neidonhiuspuu alkavat kellettyä lehdistään. Hyvä niin, sillä kasville on aina parempi saada valmistautua talven tuloon hissukseen, kerätä varastoon lehtien energia. Onneksi tosiaan pakkanen ei vielä ole käynyt vieraisilla.


Pelto on ollut sängellä jo jonkin aikaa. Tänä syksynä siitä kerättiin ensimmääistä kertaa myös olki talteen. Ihan tuossa meidän vieressä oli yksi valtava "traktorinmuna" ja hetken mielessä kävi ostatella sitä viljelijältä, mutta jotenkin siinä vaiheessa oli niin monta juttua menossa, että päätin kuitenkin luopua ajatuksesta. Keväällä varmasti kadun luopumistani, miten ihanaa olisi kattaa kasvimaan käytävät kullankeltaisella oljella<3


Hortensiat ilahduttavat edelleen! Mikä muu pensas kukkii yhtä kauan kuin hortensiat?? Kuivuneet kukat antavat kauneutta puutarhaan vielä talvellakin<3


Joka syksyinen kuva hurtanheiden ruskasta<3


Vaahterat alkavat värittymään kauniisti. Kuivan syksyn jäljiltä ruskan värit ovat erityisen intensiiviset.


Loppuun vielä syksyn yllättäjä! Tämä Korpikankaalta viime syksynä tilattu lilja (Lilium speciosum album) kasvatteli itseään niin hitaasti, etten uskonut sen kerkiävän kukintaan asti ensinkään. Toisin kuitenkin kävi ja viikonloppuna se availi ensimmäisiä kukkiaan<3 Kumpa talvi ei koskaan tulisikaan!

Vaan nyt vielä viimeistelemään eilen iltainen projektin poikanen. Löysin nimittäin eilen roskalavalta valtavan kokoisia pahveja, joilla sain katettua suurimman osan lammikon takaisesta uudesta kumpareesta. Eilen illalla vielä pimeässä kärräsin katetta pahvin päälle, sillä pelkäsin, että tuuli vie pahvit yön aikana taivaan tuuliin. Nyt viimeistelemään ja sitten sade saakin tulla painamaan katteet napakasti paikoilleen<3 Mukavaa ja puuhakasta loppuviikkoa kaikille, onneksi viikonlopuksi povattiin ainakin meidän huudeille jo kuivempaa keliä!

torstai 22. syyskuuta 2016

Lampiprojekti otti suuren harppauksen eteenpäin



kumin määrän kartoitusta

Olen aivan täpinöissäni, innoissaan kuin lapset jouluaattona <3 Alkuviikosta unelmieni lammen valmistuminen siis otti aimo harpauksen eteenpäin! Kaivuri nimittäin käväisi jälleen tontillamme ja moni kohta siistiytyi ja muutamasta kasasta päästiin taas eroon. Jo viime viikonloppuna puuhastelin ahkerasti lammikon kimpussa ja kaivoin vielä yhden uloimman portaan lammikon etureunan ympäri. Tuohon viimeiseen kehään olisi tarkoitus joskus asentaa Oriveden ruskeaa liusketta, samaan tasoon nurmikon kanssa. Sinne alle sitten kumin reunuskin peittyisi mukavasti. Myös Kekkilän rantakiveä olisi tarkoitus käyttää rannalla. Kaikkea ei vain kyllä millään pysty toteuttamaan nyt tänä syksynä. Aika ja raha asettaa väkisinkin omat rajoitteensa. Ja ilmatkin ovat jo uhkaavasti kylmenneet ja yöt ovat olleet jo lähellä miinusta. Olikos se tänään jo syyspäivän tasauskin, hyvästit kesälle on nyt viimeistään pakko jättää :( Mutta sitten iloisempiin tunnelmiin!


Saanen esitellä uudet kurahousuni ;D Nämä ovat olleet jo kovinkin tarpeen ja meinasimpa yksi ilta jäädä näillä lammen pohjamutaan kiinnikkin. Onneksi kädessä oli lapio, jolla sain jalkojeni vierestä lapioitua savea pois ja sain lopulta kiskottua kinttuni irti pohjamudasta. Lampi ei siis ole tänä kesänä kuivunut kokonaan ollenkaan ja sen syvimpään kohtaan on valunut ylempää jonkin verran maa-ainesta. Pohdinnan alla onkin vielä, että yritänkö putsata pohjan kokonaan ennen kumin laittoa ja laitan kerroksen sepeliä salaojaksi , vai luovutanko sen suhteen ja heitän vain kumin päälle ja toivon veden painon painavan kumin tiiviisti pohjaa vasten?!


 Nyt löytyi käyttöä kahdelle isolle salaojanputken pätkälle! Toinen tulee tuohon kuvassa olevaan ylimääräisen veden poistoputken suulle ja toinen autokatoksen kattovesiä tuovan putkenpään suojaksi. Kivasti peittää rumat mustat salaojaputket <3 Taidan vain ottaa nuo sitten talveksi varaston suojiin, niin kestävät pitempään ehjänä.


Mutta maanantaina ja tiistaina sitten alkoi tosiaan tapahtua ihan rytinällä. Onneksi minulla oli iltavuorot ja kerkisin olla molempina aamuina mukana, kertomassa toiveitani :) Tässä kuvassa kaivetaan autokatokselta tulevaa putkea lammikolle päin. Toinen putkista on autokatoksen salaojaputki, joka laskee lammen takana olevaan ojaan ja toinen se kattovedet keräävä putki, joka laskee lampeen. Myös sähköjä varten on tuotu oma putki autokatokselta. Sähköputken pää on tuossa Marjamäen kyljessä, vähän kuvasta oikealle. Siitä sitten joskus voi lapiolla kaivella sähköjohdon lammen pumppua ja mahdollisia valoja varten. Suojattu sähköjohto ei tarvitse olla yhtä syvällä kuin nuo vesiputket ovat. Tähän asti olen tuonut pumpulle sähkön pitkällä roikalla talolta asti.


Lammen takakumpu muotoutuu. Kumpuun tuli paljon tosi hyvää maata, multaista ja osin savistakin.


Tässä näkymä marjamäeltä, joka nyt siis jatkuu kaarena tuonne lammen taakse asti.


Tässä lähikuvassa, koneella paikoilleen siirretyt isoimmat kivet. Tein eilen illalla pitkään töitä, jotta sain koko lammikon alueen ja sen takana olevan tien pätkän siistittyä. Tässä kuvassa erottuu hieman tuo iso kantokin, jonka pyysin myös nostamaan tuonne ylös kummulle :) En halunnutkaan sitä nurinpäin, kuten kait virallisessa kantopuutarhassa olisi tapana, vaan pyysin asettelemaan sen noin luonnollisesti päin. Kyllä tuohonkin kelpaa saniaisia istutella juurien väleihin <3


Tässä kuvassa näkyy lammen toiselle puolelle, Marjamäen korkeinta kohtaa vasten kasatut kivet. Myös tulo- ja ylivuotoputket näkyvät kuvassa. Tuo harmaa putki on ylimääräisenä, se vain kannatteli liian pitkää tuloputkea. Katkaisen putken sitten myöhemmin sopivan pituiseksi.


Tässä lähikuvassa lammen takakivet. Tuolta isoimman litteän kiven päältä olisi tarkoitus joskus saada vesi virtaamaan. Siellä on useassakin kohdin letkun mentäviä rakoja. Putsarin voisi laittaa tuonne kuusen helmojen alle piiloon. Sen voi kaivaa osaksi maahan ja sen kehittämä paine nostaa veden putoukselle. Eli yksi pumppu riittää nostamaan veden putsarille ja siitä putoukselle!
Kaukana kuvassa näkyy kivikasa, jonka seuloin viikonlopun aikana. Olin aika poikki viikonlopun raadannasta, onni oli kuitenkin jo keväällä hankitut nokkakärryt, niiden avulla selkää säästyi hurjasti!



Tässä vielä pari kuvaa otettuna vähän valoisampaan aikaan. Marjamäen kupeeseen kerkisin jo jakaa toisaalta vähän imikkää. Tarkoitus olisi nyt viikonlopun aikana kattaa tuo uusi alue sanomalehdellä/kankaalla ja kuorikatteella. Täytynee taas käydä dyykkaamassa lähiseudun lehtiroskikset ;D
Mutta nyt unten maille ja huomenna vielä aikaiseen aamuun töihin. Sitten jälleen pari päivää aikaa touhuta lammikon parissa. Sipuleitakin kyllä aion jo istutella, ja toiveissa olisi, josko Sulevinkin paketti ehättäisi jo huomiseksi perille<3 Suloisia syksyn hetkiä kaikille, ruskakin jo pukkaa päälle!

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Pöntön tarina ja muutama herkku


Edellisessä postauksessa vihjailinkin jatkoa kuvissa vilahtaneen öljypöntön suhteen. Ja näinhän homma on edennyt. Ystävällisesti setä musta rälläköi pöntön auki yläpäästä...


Jonka jälkeen minä jatkoin paljon mukavamman ja hiljaisemman työkalun kanssa :) Viilasin leikkauspinnan moottorisahan terän teroitukseen tarkoitetulla pyöreällä viilalla.


Myös pohjaan tehtiin iso reikä, jotta ylimääräinen vesi pääsee valumaan pöntöstä ulos.


Sprayasin pöntön ulkopuolisen pohjan autoille tarkoitetulla ruosteenestomaalilla. Pöntön ulkopintaan tuli lopulta kauttaaltaan ruosteen värinen spray ja tässä koko komeutta jo sovitellaankin Marjamäen korkeimmalle kohdalle <3  Pöntöstä tuli mielestäni aika kiva, ihmettelen edelleen, miksen hyödyntänyt tuota meillä lojunutta pönttöä jo paljon aikaisemmin?! Ideasta minun onkin kiittäminen puutarhaystävääni Sirpaa <3 Hänen puutarhastaan löytyy paljon ihanaa, ruosteista romantiikkaa <3 Pöntön juurelle istutan ainakin pensasmustikka `Duke`:n ja itse pönttöön ajattelin laittaa vaihtelevasti sesongin kasveja. Minulla on myös purkissa odottamassa paikkaansa parikin heinää, ne voisivat olla astiassa aika näyttäviä, eivätkä pääsisi hallitsemattomasti tuosta leviämään! Vihjeenä muuten vielä vastaavaa pönttöä suunnitteleville kerrottakoon, että pinnan saa ihan oikeastikin ruostumaan, polttamalla siinä ensin jonkin aikaa puuta. Halusin vain itse kokeilla tuota spraytä ja olen nyt siinä toivossa, että tuosta tulisi noin vähän pidempi ikäinen. Sillä maali kenties hieman suojaa pintaa oikealta ruostumiselta.




Sitten pihan hempeilijöihin<3 Pongasin alku viikosta ensimmäiset syysmyrkkyliljat<3 Kylläpä ne ilahduttivat! Lähes yhtä paljon kuin kevään ensimmäiset lumikellot. En osannut päättää kumpiko noista kuvista olisi ollut parempi, joten laitoin molemmat ;D Alempaa kuvaa ottaessani, oli aurinko hetken ohuen pilviharson takana. Ensimmäisestä kuvasta taas oikein loistaa se ihana valo, joka meitä tänään helli. Pimeää kohtihan tässä muuten ollaan uhkaavasti menossa, mutta eipä siitä sen enempää.


Kuinka hauska lehti onkaan tällä Mustilan tuomisella! ( Podophyllum `Spotty Dotty`)


Sitten joka syksy niin sykähdyttävät posliinivuokot <3 Näitä ei voi olla rakastamatta aina vain<3


Vauvat piti kuvata myös:) Näiden pitäisi olla tummanpunaisen palloesikon lapsosia. Niitä on tosi paljon ympäri penkkiä, jee!


Myös tämän kasvin kohdalla en voinut muuta kuin huokaista ihastuksesta! Ystävältä saatu konnanmarja osoittautui sitten juurikin valkoiseksi <3 <3 Ihanaa, kiitos T <3

Vaan nyt jo silmät lupsahtelee joten on tämän viherhörhön nukkumaanmenoaika.

Hyvää yötä, nähkäähän kauniin vihreitä unia ;)