perjantai 15. maaliskuuta 2013

Optimistin ooppera:O



Lähiaikoina olen ollut huomaavina bloggaajien keskuudessa pientä taistelumielen hiipumista ja ehkä hieman jo talvelle periksi antamista?! Mitä, eihän me voida vielä luovuttaa, pakko on vaan uskoa että kyllä se kevät sieltä viimein tulee, vaikka näkymä ikkunasta onkin melko lohduton:( Suosittelenkin nyt kaikille vaan armotonta kylvämistä ja kaiken mahdollisen vihreän parissa puuhailua. Kylvin keskiviikkona useita rypälerasioita monen moisia siemeniä ja nyt on taas kiva joka päivä käydä kurkkimassa alkaako mitään vihreää ilmestymään mullan pinnalle! Nyt on vaan jostakin revittävä iloa elämään ja yritettävä keksiä tekemistä ja muuta ajateltavaa, jottei ihan kokonaan menetetä toivoamme tulevan kevään suhteen.




Orvokki taaperot ovat jo kasvaneet mukavasti ja on mukava miettiä millaisia kukkia näihin mahtaa tullakaan, kunhan ne vielä vähän tuosta varttuvat. Minulla oli viimekin keväänä orvokkeja kasvamassa, vaan täysin kyseiseen kasviin tutustumatta olinkin kylvänyt tuoksuorvokkia (Viola odorata `Queen Charlotte`) joka olisi vielä tarvinnut kylmä käsittelyäkin, joten omat orvokit vapuksi jäivät silloin haaveeksi. Toisaalta erehdys koitui lopulta onnekseni, kun kesän aikana muutama sinnikäs siemen iti kuitenkin ilman kylmääkin ja syksyllä sain istuttaa pikkuruisia orvokin taimia "kivikasan" istutusalueelle.


Tässäpä pieni tunnistustehtävä! Täpläkellojen kylkeen on eksynyt joku joukosta poikkeavan näköinen yksilö, kukahan hän mahtaa olla? Ajattelin ensin nyppäistä hänet kylmästi kompostiin, vaan uteliaisuus voitti ja annoin toiselle mahdollisuuden näyttää kuka oikein on miehiään:D Vai liekö joku leidi?!


Lopuksi vielä kuva raaskurukasta keijunmekostani, joka on talvehtinut viileässä vinttikamarissa. Siinäkin alkaa näkymään jo hieman piristymisen merkkejä, joten otetaampa ystävät nyt mallia näistä kevään herättämistä kasveistamme ja piristytään yhdessä onnenapilan ja muiden innokkaiden kanssa! Viikonloppuna alkaa lisäksi Villiniityn tulppaanien lumo-näyttely Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, joten sinne siis kaikki jotka vaan suinkin pääsevät, lataamaan akkuja ja lisäämään kärsivällisyyttä hitaasti heräävää neiti-kevättä kohtaan! Me emme voi muuta kuin vain odottaa...

7 kommenttia:

  1. Terhakan näköiset orvokinalut. Minulla kasvaa puutarhassa myös tuoksuorvokkia (teinpä siitä jopa postauksen blogiini)ja se on todella ihastuttava kukkiessaan ja varsinkin sen hajuvesiteollisuudessakin hyödynnetty tuoksu on yksi parhaimpia mitä tiedän. Onpa hienosti talvehtinut tuo sinun keijunmekkosi. Minäkin yritin talvettaa omani autotallissa, mutta en onnistunut. Aurinkoista viikonloppua. Nautitaan näistä päivistä mitä on suotu, kyllä se lumet sulattava kevätkin koittaa aikanaan.

    VastaaPoista
  2. Ai niin itse en päässytkään vielä nuuhkimaan tuoksuorvokin tuoksuja kun nuo muutamat kukat tuli niin myöhään eivätkä kuuraisena paljon tuoksuneet:) Toivottavasti ensi kesänä saan tuntea myös niiden tuoksun<3 Edellisenä talvena minullakin kupsahtivat mekot samassa tilassa vaan nyt otin ne sisälle aikaisemmin enkä yrittänytkään pitää ulkona mahdollisimman myöhään. Ehkä tuo auttoi tai sitten vaan on välillä tuuristakin kiinni ja miten kastelee yms??! Niin olin äsken pojan kanssa ensimmäistä kertaa tänä vuonna jäätelöautolla, jonne huristeltiin potkurilla ihanassa auringon paisteessa! Eihän näissä keleissä todellisuudessa ole mitään vikaa, kyse on vain asennoitumisesta:)Hyvää viikonloppua sinullekin!

    VastaaPoista
  3. Reippaat orvokit sulla! Minulla ei oikein onnistu tuo orvokkiosasto. Pari nuppineulan kokoista tarhaorvokin alkua vain..

    VastaaPoista
  4. Nättejä orvokin taimia, kohta lienee lupa odottaa jo ensimmäistä kukkanuppua...!

    Kiinnostava yksilö tuo täpläkellon seuralainen, en kyllä osaa arvata, että kuka hän mahtaa olla. Täytyy siis vain odottaa :)

    VastaaPoista
  5. Pirkko: Kiitokset haasteesta, se onkin ihan ensimmäiseni:)
    My Life: Joskus onnistaa jonkun kanssa! Minulla taas taitaa nuo kylmäkäsittely kylvöt mennä ihan pelkäksi mustaksi mullaksi, heitin rasiat joku aika sitten takaisin lumen alle kun mitään elonmerkkejä ei alkanut kuulumaan, liekö olin liian malttamaton?!
    Geranium: Minulle tuli itselleni jotenkin mieleen petunia, vaan saa nähdä sitten kuka hän on jos hällä vaan elon päiviä riittää. Pitäisi kait siirtää ihan omaan purkkiinkin ja muutenkin laitoin noita täpläkellojakin joihinkin purkkeihin useampia, vaikkei kait sais:)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti riittää elonpäiviä, etenkin jos tosiaan siirrät kaikki omiin purkkeihinsa, niin saavat elintilaa ja hellää huomiota :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!