perjantai 14. kesäkuuta 2013

On piilossa viidakon... pieniä varjotarhan alkuja :)


Jahas taas tuli pieni laulun pätkä mieleeni, kun mietin otsikkoa tämän kertaiselle jutustelulleni! Ja viidakko saikin viime yönä lisää kasvuvauhtia antavaa nestettä, vettä oli kertynyt mittariin huimat 10 mm!! Sateinen tuhrukeli näyttäisi jatkuvan tämän päivän, ainakin taivas on sen verta pilvisen näköinen. Istutukseni osuivat kelien suhteen aika nappiin, pikkuruisten kasvin alkujen ei tarvitse heti ensi metreillään kitua porottavan auringon alla, vaan saavat rauhassa kasvatella juuriaan! Nopeasti ne niitä muuten kasvattelevatkin. Istutin vain muutama päivä sitten tuoksukurjenpolven avojuurisia maavarsia, ja eilen tulinkin paikan suhteen katuma päälle, joten päätin siirtää ne heti toisaalle parempaan paikkaan. Ajattelin ettei niille vielä ollut mitään kerinnyt tapahtua, mutta juuriinhan olikin jo muodostunut melkoisesti ohuempia hiusjuuria!! Nopeaa toimintaa ainakin tällä kasvilla.
Sitten sinne varjon puolelle! Ylemmässä kuvassa komeilee tyttäreni Nuppulasta ostama komea liuskavaleangervo (Rodgersia podophylla). Mustilan arboretumin kasvitiedoissa kerrotaan tämän suosivan puolivarjoista, rehevää ja hapahkoa metsäpuutarhaa. Kaksi ensimmäistä tuossa kasvupaikassa varmaankin toteutuvat, mutta luulen että maa saattaa olla melko kalkkipitoista, ainakin vuokkojen viihtymisestä päätellen. Olisikin muuten joskus tosi hauska testailla pH-paperin kanssa millaisia lukemia se näyttäisi! No aika näyttää miten tuossa viihtyy ja toisaalta saattaa olla ihan hyväkin, että joku kasvutekijä vähän rajoittaa tuota ilmeisesti melko jättiläiseksikin kasvavaa kasvia.



Samaisen metsän reunalle olin viime syksynä istuttanut kauan haaveilemani köynnöshortensian. En vain aikaisemmin ollut keksinyt sille paikkaa meidän paahteiselta tontiltamme. Olisin halunnut sen kiipeävän kalliota pitkin, mutta eihän tuohon kallion alle pysty mitään istutuskuoppaa kaivamaan, niin kovaksi pakkautunutta kivimoreenia siinä on. Sitten hokasin nämä paljaat pihlajan rungot tontin laidalla ja näin mielessäni valkoiset kukkatertut tuolla korkeuksissa:DDD.  Hm hortensian latva on kyllä elossa, mutta kovin hitaasti se sinne puskee lehtiään, mikähän sitä vaivaa??! Onkohan paikka sittenkin liian varjoinen, poistin tuosta edestä muutamia kuusen oksia ja taidan ottaa vielä muutaman lisää. No mutta hortensian helmoihin pääsikin sitten taimivaihdoista hankkimani taimet. Koska Nuppu varoitteli minua tuon pseudofumarian kovasta innosta tehdä siementaimia, niin siirsin sen kukkapenkistä tuonne saniaisen (Dryopteris affinis angusta-cristata) taakse. Paikka on sille kenties liian varjoinen ja kosteakin, ainakin googlen kuvahaun kuvissa näyttivät kasvavan jopa kallion koloissa! Jos se tuossa vähän edes leviäisi niin voisi kokeilla sitä myös tuonne ylemmäs kalliollekin. Aika hankalaa onkin muuten jo löytää näistä Nuppulan kasveista tietoja internetistä, ainakaan suomalaisilta sivustoilta! Sen verran myyjäkin kertoi tuosta saniaisesta, että luulen ainakin tuon kasvupaikan olevan sille mieleisen. Muita kasveja tuossa ovat karhunlaukka (Allium ursinum), vaaleanpunainen kielo ja ainakin myyjän mukaan kalliokielo. Toivon salaa että se olisikin korkeampi lehtokielo;) Jo istuttaessa tajusin, että karhunlaukkaa ei sitten meillä käytetäkään ihmisravinnoksi, kun noin kielojen joukkoon sen laitoin kasvamaan. Kielon ja laukan lehdet muistuttavat kovasti toisiaan!


Tämä istutusalue sijaitsee mahdollisesti joskus nousevan kesäkeittiön vieressä, syreenien varjossa. Istutin tuon katsuran (Cersidiphyllum japonicum ) siihen viime syksynä ja kovasti mietin olisiko paikka sille sittenkin liian varjoinen?! Mustilan arboretumin sivuilta sain kuitenkin jälleen vahvistusta paikan oikeellisuudesta. Siellä kerrotaan, ettei katsura olisikaan niin nuuka varjoisuuden suhteen, mutta kosteutta se tarvitsee ja sitä tässä kohdassa luullakseni onkin, ainakin tuplasti enemmän kuin ylempänä. Katoin tuon alueen viime syksynä sanomalehdillä ja kuorikkeella, jotka pidättävät mukavasti kosteutta. Ihan kivasti pikkuinen taimi onkin venynyt jo pituutta ja pienet lehdet latvassa ovat ihanasti punertuneita. Ja miten kauniin muotoisia ne ovatkaan <3 Myöskin viime syksynä tuohon katsuran eteen pääsi riutunut posliinivuokon (Anemonopsis macrophylla) taimi ja se on ainakin hurjasti kasvanut kokoa, mutta lehtien väri on aika vaalea, joten en ole ihan varma viihtyykö se tuossa miten hyvin?! Katsuran takana komeilee oikein kunnon jakopala varjohiippaa! Sain tämän sieltä puutarhaseuran taimivaihdosta, voitte arvata miten salaa kyttäsin tämän vieressä ja odotin lupaa alkaa hamuamaan kasveja:DD Kun lupa saatiin niin nämä hävisivät ensimmäisenä!! Tarkempaa nimeä en tuolle tiedäkään, joitakin kukkiakin siinä oli vielä jäljellä, mutta en silloin älynnyt ottaa niistä kuvaa:(


No jouhevasti siirrytäänkin sitten varjon puolelta suoraan kasvihuoneeseen:) Kurkkuja vaivaa joku??! Jotakin pitäisi ilmeisesti ruiskutella kun tietäisin mitä?? Silmillä en näe näissä mitään elukoita, mutta luulen että joku "punkki" se saattaa olla! APUVA!


Jottei nyt tästä päivityksestä jäisi ihan "punkkinen" olo, niin lopuksi vielä kännykän kuvista löytämäni otos siitä ainokaisesta vihreäraidastani! Kyllä se oli niiin komea ja (vilaisu ikkunasta) vieläkin siinä näyttää jokunen lehti roikkuvan kiinni, vaikka parhaillaankin satelee aika rivakasti! Siis mukavaa sadepäivää kaikille lukijoille toivottelen mä!

9 kommenttia:

  1. Hauskat nuo lasten mielikuvat :-D
    Ihania tuomisia Nuppulasta! Varjopuutarhasi kuulostaa ja näyttää hienolta. Tuollaistahan tämä hullu harrastus on, olosuhteiden luomista ja muokkaamista koko ajan, kasvien rahtaamista sinne ja tänne ja leikkaamista ja sitten tätyykin jo kaataa joku puu :-D
    Tuonnehan ne varjoliljatkin sopivat kuin nenä päähän, sitten kun vähän suurenevat ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Yleensä menee pidempi aika pähkäillessä sopivia kasvupaikkoja kuin sitten lopulta itse istuttamisessa! Varjoliljat olin tosiaankin ajatellut tuohon syreenien eteen katsuran ympärille, enkä pistäisi pahakseni vaikka leviäisivät tuonne syreenipöheikön puolellekin;) Haaveita haaveita, nekin on osa tätä ihanaa harrastusta <3

      Poista
  2. Vastaukset
    1. No niin punkkihan se sitten pirukas on! Mitäs mä sitten suihkisin, käyköhän suopavesi?!

      Poista
    2. Tulin juuri paikallisesta Multasormesta Sprutzit purkki kainalossa, nyt saa punkit lähtöpassit:)

      Poista
  3. Tota köynnöshortensiaa oln itsekin miettinyt, se olisi ihana pihalle. Meilläkin vaan aurinko porottaa koko tontille, että hankalampi löytää sellaista vähän varjoisampaa paikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saga olen nähnyt tuota kasvamassa myös aurinkoisella paikalla Bilnäsin taimiston upean vanhan rakennuksen seinustalla ja se on aivan valtava! Maaperän täytyy siinä ilmeisesti olla erityisen mieluisa hortensialle.

      Poista
  4. Kesäsade on tehnyt hyvää kasveille. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että köynnöshortensia nuurui aikansa, kunnes juurtui kunnolla ja kasvu pääsi vauhtiin. Sen jälkeen sitä ei pitelekään mikään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria tiedosta, jotenkin minustakin tuntuu, että tuo hortensia olisi tuossa kuitenkin mieleisellään paikalla, vaikka vielä jarrutteleekin kasvun kanssa!

      Poista

Kiitos kommentistasi!