Sain kenties viime hetkillä toteutettua tämän marketista ostamani jouluruusun istutuksen. Olisihan se ollut kaunis tuossa astiassaankin, mutta säätiedotus lupailee viikonlopulle kiristyviä pakkasia ja jo nyt ulkona tupruttaa sankasti lunta, joten istuttamisella oli kiire. Sain samalla korotettua varjotarhan laajennusta turpeella ja jotenkin tuntui, että sen pitäisi olla vielä vähän enemmän koholla tuosta vasemmasta reunastaan. Aloitinkin siihen jo vähän pientä muuria tukea antamaan. Saa nähdä miten nuo maat tuosta vielä keväällä humpsahtaa, voi olla että saan kärrätä siihen vielä jokusen kuorman lisää turvetta ja kompostia. Penkki sai vielä tänään yhden kärryllisen hevon herkkua niskaansa;) Jouluruusun peittelin lopuksi havuilla, jotta sen olisi mahdollisimman mukava vaipua talviunilleen<3
Iltapäivällä pääsin sitten tähän "herkkuun" käsiksi;D Sain tämän joululahjani myös oikein kreivin aikaan, sillä se oli vain vähäisesti kohmeessa päällimmäisiltä osiltaan. Pelkäsin että lasti olisi jo pahemmin jäätynyt ja sen purku hankalaa, mutta tavara olikin ihanan kuivaa ja kevyttä! Kuinka sitä sitten voi tällaisestakin hommasta nauttia!! Samalla kun talikoin, haaveilin ja suunnittelin minne kaikkialle sitten keväällä tätä levittelisinkään ja kuinka kasvit toivottavasti kiittäisivät siitä kauniilla kasvullaan.
Tähän lopuksi haluaisin vielä välittää näin bloginkin välityksellä kiitokseni eilisestä. Saimme hyötykasviyhdistyksen porukan kanssa kokoontua Billnäsiin, erään yhdistyksemme jäsenen hurmaavaan ja tunnelmalliseen kotiin. Saimme tavata uuden toiminnanjohtajamme Taina Laaksoharjun ja kuunnella hänen mielenkiintoista luentoaan eri ikäisten ihmisen suhteesta ja sen kehittymisestä, ympäröivään luontoon. Kuinka paljon tuollaiset illat antavatkaan minulle virkistystä, miten ihanaa on päästä juttelemaan muiden "hörhöjen" kanssa! Kiitos siis eilisestä H, ilta oli unohtumaton<3
Kaikille toivottelen myös oikein rauhallista huomista itsenäisyyspäivää ja ihanaa talvista viikonloppua!
Voi että miten suloisia nuo jouluruusu ja irlanninkataja tuolla laajoilla alueillaan vielä odottaen naapureita <3 Suloisuuden huiput!
VastaaPoistaOlemme kyllä niin samiksia, en minäkään keksi parempaa puuhaa kuin halkohommat, mullankärräykset ja kivenpyöritykset :-D
Olen niin mielissäni kun on tosiaan se tilanne, että kunnostettua tilaa on mukavasti jäljellä sekä varjon, että valon kasveille. Seuraavaksi vain niitä siemenluetteloita lukemaan ja haaveilemaan jouluruusun tulevista naapureista <3 Ehkä tuo ruumiillinen työ vaan on siksi niin palkitsevaa kun voi nähdä kättensä jäljet, eivätkä ne katoa yleensä yhtä nopeasti kuin vaikka siivotessa tai ruokaa laittaessa. Kivimuuritkin säilyvät yleensä sukupolvelta aina seuraavalle<3
VastaaPoistaOletpa ollut ahkerana! Minua myös kiinnosta kaikki puuhommat..olen kärsinyt vieroitus oireista kun käteni leikattiin. Nyt käsi alkaa olla kunnossa niin pääsen vihdoinkin puuhommiin! Ja kivi hommeleissa aika vierähtää kuin siivillä!
VastaaPoistaHm en nyt tiedä ahkerasta, tällä hetkellä tuntuu, että on vähän liian monta projektia yhtä aikaa aluillaan:( Ei tiedä mistä alkaisi ja kun se joulukin vielä painaa päälle, äh siitä ei kyllä pitäisi ottaa mitään stressiä. Toisaalta nyt kun satoi vähän lunta ja pakkasiakin ilmeisesti tulossa niin voi kyllä suosiolla vetäytyä sisälle ja jättää piha hommat nyt vähäksi aikaa, keskittyisi vaikka viimeinkin saamaan ne ikkunalaudat paikoilleen;D
PoistaHieno juttu, että kätesi alkaa olla kunnossa. Toivottavasti ei nyt niin paljon tulisi vielä lunta, että saisit kerättyä puut talteen!