Voihan tappi sentään;)

Nyt lupaan heti alkuunsa, että tämä on viimeinen postaus kaari-ikkunan tästä työvaiheesta;D Olen vaivannut tällä vaivaisella tapituksella jo ihmisiä ihan tarpeeksi ja nyt päätin, jotta se saa loppua. Otin reippaasti poran käteeni ja harjoittelin ensin muutaman reiän puun kalikkaan ja sitten vain rohkeasti poraamaan reikiä pokaan. Vuolin aamulla kokeeksi muutaman tapin ihan mäntyisestä takkapuusta, mutta lopulta päädyin nyt sitten kuitenkin käyttämään niitä eilen rauta-kaupasta haettuja tappeja. Tapit olivat lyhyempiä kuin pokan paksuus, joten porasin reiän vain sen verran syväksi, että se ylitti liitoksen ja naputtelin tapit pohjaan.

Löysin meiltä pienen sahan, jolla katkaisin hieman yli jääneet tapit ja irrotin kuormaliinan. Jahas, rako irvisti kuitenkin:( No tapit tietysti tarvittiin myös liitoksen toiselle puolelle:) Tuossa kuvassa näkyy lähempänä oikeat alkuperäiset puunaulat ja taempana Mamman versio;D

Kuormaliina siis uudelleen kireälle ja tapit sitten myös vastakkaiselle puolelle pokan toiselta puolelta. Empä nyt sitten tiedä tuliko tämä lopulta tehtyä kaikkien "taiteen" sääntöjen mukaisesti, mutta ompahan nyt kuitenkin tehty ja liitos näytti jäävän lopulta melko napakasti kiinni ja sehän se kait on pääasia?! Mitäs sanotte rakkaat blogiystävänne, haluatteko vielä kuulla ja nähdä jatkoa tälle projektille, vai saitteko jo tarpeeksenne? Seuraavana olisi vuorossa maalin ja loppujen kittien rapsuttelu ja harmaan puuaineksen hiominen, jotta pääsisin itse asiaan eli öljyämään ja maalaamaan;) Kyllä tämä nyt niin pahasti näyttää vaan siltä, että kesäkeittiö projektini taitaa kestää loppu elämäni, mutta lupaan jättää teidät jossakin vaiheessa rauhaan;DD

Loppuun vielä kevennys! Jan Bos hyasintti on kasvattanut kauniin "kukkapötkön" ja katselee kaihoisasti pihalle päin. Ulkona muuten paistaa juuri nyt aurinko! Voisiko enää öisen Seija myrskyn jäljiltä olla kauniimpi ilma, pihalle siis mars-mars, Mamma & co. Mukavaa viikonloppua!