Voihan talventähti ja sinivuokko

Nämä ihanat talventähdet eivät valitettavasti ole kuvattu omassa pihassa, vaan kävin nopeasti nappaamassa kuvat lasten hammaslääkärireissun yhteydessä Lohjan museolta.

Pari päivää perheessä riehunut vatsatauti helpotti tänään siinä määrin, että sohvailun välissä kävin pikaisesti räpsimässä kuvia myös kotipihalta. Hengästyneenä, mutta auringon paisteesta innostuneena, löysin taas monta pientä ihmettä lehtien alta. Tässä niistä yksi! Pelkäsin jo että toissa keväänä multakasan penkin reunaan istuttamani talventähdet eivät enää nousisi, kun viime kevään tapaan ei yhtäkään kukkaa vielä näkynyt. Nyt kuitenkin löysin lehtien alta näitä pikkuruisia lehtiä, joiden uskon kuuluvan juurikin ihanaisille talventähdille<3 Ovat siis sentään elossa!

Raparperikin jo vähän pilkistää.

Pajunkissat ja pähkinäpensaan norkot pullistelevat. Joissakin kohdissa norkot jo pöllyävät keltaista siitepölyään. Ihmettelen kun vielä eivät ole perheen allergikot alkaneet valittamaan oireita?! Varmasti ihan lähi aikoina oireet kuitenkin alkavat ja lääkitys täytyy aloittaa.

Lumikello tilanne näyttää suloiselta<3

Myös tämä löytö lämmitti mieltä. Lehtien alta paljastui tanakat `Katharine Hodgkin` iiristen alut. Nämä kasvattivatkin viime kesänä niin hienot ja pitkät lehdet kukintansa jälkeen, että ajattelinkin niiden olevan nyt täynnä energiaa kuuman (heinäkuun) ja kuivan kesän jälkeen. Pidän tuota paikka myös aika ihanteellisena noille pikku iiriksille. Kuivahko paikka kallion vieressä, jossa ei talvimärkyys varmaankaan vaivaa. Myös auringon porotusta saavat siinä niin paljon kuin vain tällä tontilla on mahdollista saada.

Viime kesänä pihaan tuodun mullan mukana, olemme näköjään saaneet nurmikolle tätä perinteistä kaunokaista, joka jaksaa toivottavasti kukkia nurmikon leikkaamisesta huolimatta.

Tämä yllätys löytyi myös lehtien alta :) Kyllä tuosta voisi minusta jo sanoa, että sinivuokko todellakin nyt kukkii! Voi tätä kevään ihmettä, pientä, mutta kuitenkin niin suurta ja suloisen sinistä<3 Kuinka onnelliseksi se tekeekään pienen puutarhurin mielen<3

Myyrän metsästys jatkuu ja lisää paisteja tuolla penkin uumenissa todistetusti piileksii, sillä jo toistamiseen oli omenaa nakerrettu ilman litskun laukeamista. Nyt asetin omenan palan taas niin, että ansa varmasti laukeaisi. Joka päivä täytyy käydä ansa kokemassa. Ihan kaikkia sipuleitakaan eivät myyrät ole onneksi penkistä syöneet, ainakin yksi hyasintti näytti pilkistelevän mullasta:)

Mukavaa viikonloppua kaikille, minulta se kuluu toivottavasti mm. omenapuiden ja marjapensaiden leikkuussa. Millaistahan keliä onkaan luvassa?! Täytyypä heti käydäkin katsomassa Forecasta.