Ruskeaa ja ripaus vihreää

Ihania auringon pilkahduksia ollaan saatu pitkin viikonloppua ja tänään sunnuntaina oikein "porotteli" pidemmänkin aikaa. Ensimmäiset kuvat ovat Haikon kartanolta, jossa vietimme perjantain ja lauantain välisen yön työpaikan koulutuksen merkeissä. Kivaa oli ja nyt ollaan taas paljon viisaampia ;D Aikataulu oli kuitenkin harmillisen tiivis, eikä minulle oikein jäänyt aikaa kierrellä kartanon puutarhassa. Siellä oli yksi ihana lampikin, jonka näin vain auton ikkunasta:(

Tänään onkin sitten lähinnä lepäilty, vain pikku hommia jaksellut, kun flunssaakin pukkaa ja kyllä, tunnustan, kävihän tuo reissu vähän Mamman kunnon päälle ;D Sen verran kuitenkin jaksoin, että kipaisin kameran kanssa etsiskelemässä niitä harvoja, edelleen vihreitä kasveja. Tietysti havut vihertää, mutta tähän aikaan vuodesta on hurjan kivaa nähdä puutarhassa myös muutakin vihreää. Päätinkin juuri äsken kuvauskierroksella, että ensi kaudella hamstraan edelleen lisää jouluruusuja. Jonkin verran niitä jo pihalta löytyy, mutta suurin osa on vielä niin pieniä, saatuja siementaimia, että kukintaa saa edelleen odotella. Jos vain eteeni tulee, niin haluaisin mieluusti lisää kukinta ikäisiä yksilöitä. Nämä kuvien haisujouluruusut (?) ovat kyllä kasvaneet hurjasti, sillä olivat istuttaessani yhden lehden kokoisia siementaimia. Vieläkään en kyllä löytänyt yhtään merkkiä tulevasta kukinnasta. Kauniita vihreitä kuitenkin ovat ja siksikin niin arvokkaita tähän aikaan vuodesta.

Tässä keltapeippiä, jonka lehdet ilahduttavat juuri tähän aikaan vuodesta kaikista eniten. Tätä voisi levitellä sitten tuonne tulevan lammikon rannallekin.

Tässä mielenkiintoinen uutuus on kirjokalmojuuri (Acorus calamus `Variegatus`), jonka tilasin jo alku kesästä Paratiisin taimitarhalta. Olin ajatellut sitä kostealle ojan penkalle, mutta kuinkas ollakkaan, nythän tämä on aivan täydellinen kasvi lammikon rannalle. Tämän pitäisi kasvaa myös ihan vedessäkin. Tuossa putken vieressäkin sillä tulee olemaan mukavan kosteat oltavat, sillä putkestä purkautuu pitkälle kesään vettä ja paikka on kostea. Siitäpä tulikin mieleen, että valkoinen varjoliljan mukula pitäisikin pelastaa tuon putken takaa johonkin vähän kuivempaan, se kasvoi tänä vuonna kituliaan kellertävänä, kärsien varmaankin alueen kosteudesta.
Kalmojuuren takana kasvaa tiarellaa, joka on myös edelleen kauniin vihreää.

Tämä tuntematon imikkä on kaunis lähes ympäri vuoden! Kunhan tämä vielä vähän tästä kasvaa, niin uskaltanen napata tätä myös lammikon rannalle. On se vaan mukavaa kun alkaa saamaan jo jakopaloja oman pihan kasveista!

Puksia pitäisi saada ehdottomasti lisää! Tämä ainokainen yksilö on toipumassa ensimmäisen keväänsä kärähtämisestä, enkä ole vielä hennonut sitä leikellä. Kunhan tuo tuosta vielä vähän vahvistuu, niin aloitan sen saksimisen ja yritän juurrutella leikatut oksan päät.

Kaikki kolme puutarhassa kasvavaa varjohiippaa, ovat niin ikään vihreitä edelleen. Ja mikäli tämän kesän uudet tulokkaat käyttäytyvät samoin kuin tavallinen tarhavarjohiippa, niin odotettavissa olisi lähes ympäri vuoden kestävää vihreyttä<3

Tämä Corydalis (`Craighton Blue`) ihahduttaa myös vihreydellään lähes/kokonaan vuoden ympäri. Tätä täytyy myös levitellä ympäri puutarhaa ;)

Suikeroalpi ja rakkaat sammaleet virehtävät kauniisti. Kosteus räjäytti sammalkasvustot kivien päällä täyteen loistoonsa<3 Huumaannuin viimeisimmän Kotipuutarha lehden sammal artikkelista, haluan alkaa itse lisäämään erilaisia sammalia. Minulla odotteleekin jälleen syyslomalla tuomani kassillinen sammalia, jotka keräsin isäni metsästä Keski-suomesta. Niistä piti kyllä askarrella uusia sammalpalloja, mutta ehkäpä kokeilen laittaa ainakin osan kasvamaan.

Vuorenkilpi, entinen inhokkini ;D

Salainen syreenimaja oli täyttynyt pudonneita lehdistä. Haravoin varovaisesti penkin edustan. Penkan reunalla kasvaa tuoksukurjenpolvea, jonka lehdet ovat vielä osittain vihreät, vaikka keltaistakin joukossa jo on.

Siemenestä kasvattamani vaaleanpunainen harjaneilikka oli vihreäna koko viime talven ja edelleen näyttäisi jatkavan samalla vihreydellä. Näihin tuli loppukesästä yksi pikkuruinen kukinto, toivottavasti ensi kesänä saisin nauttia runsaammasta kukinnasta. Patjarikko kuvan alareunassa näyttäisi myös viihtyvän paikassaan, kiven kupeessa. Tätä voisikin levitellä sinne tänne, pitkin tuota kolmen kiven penkkiä.

Kolmen kiven penkin toisessa päässä vihertävät sormustinkukat ja neilikat.

Talonvierus penkin kivikko laajeni jälleen hieman jokin aika sitten. Sain laitettua kiviä myös tuonne alueen yläreunaan. Kivien tukemana tuonne laitan sitten viimeistään keväällä lisää multa/hiekkamaata ja lisää kivikkokasveja. Mikäli kiviä vain jää lammikon rakentamisesta, olisi ajatuksissa laajentaa tuota kivikkoa myös alueen toiseen päähän. Keskelle saisi ainakin toistaiseksi jäädä tuo akankaali, joka sekin on edelleen mukavan punertavan vihertävää.

Loppuun vielä lohduttomalta näyttävät kuvat lampiprojektista:) Mutta hei, hommat jatkuu keväällä ja onhan siellä jo vähän vettäkin;) Nyt projekti on peitetty maanrakennuskankaalla,ettei savet liettyisi sateissa niin pahasti ja reunan hyllyt säilyisivät ehjinä. Keväällä otan vielä kankaan pois, muotoilen reunat uudelleen ja levitän kumin alle jyrsijäverkon ja ehkä myös routaeristeeksi ohutta solumuovia (Termonova Oy), jota meillä on iso rulla. Onneksi tässä on  nyt koko talvi aikaa suunnitella, yritän suunnitella kerrankin homman niin hyvin, ettei suurempia ylläreitä tulisi eteen. Vaan varmaahan se on, että ilman yhtään yllätystä ei tuokaan projekti valmistu, mutta vaikeudethan on tehty voitettaviksi:) Onneksi minulla on myös koko talvi aikaa psyykata itseäni, sillä tällä  hetkellä olen aika hermona.

Laitelkaahan muutkin nyt nopsasti postauksia pihanne vihreistä perennoista, olisi ihanaa löytää uusia vinkkejä, joilla saisi talvipihansa vihertämään entisestään. Tähän aikaan vuodesta kaikki elolliselta näyttävä on arvossa arvaamattomassa<3 Mukavaa alkavaa viikkoa, jossain päin pitkää maatamme, se taitaa tuoda jo vähän sitä valkoistakin, jonka nimeä en viitsi edes mainita ;D