sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Pikarien parissa



F. uva-vulpis

F. michailovskyi

F. hermonis subsp. amana II


Tässä kuvasarjassa ihanainen F. kotschyana <3 Tästä lajista se pikarihulluuteni taisikin saada varsinaisesti alkunsa. Tämä pikari näet komeilee Marie ja Björn Hanssonin Lökar&knölar kirjan kannessa:)





F. kotschyana läheltä ja kaukaa, päältä ja sisältä:) Pikkuruinen aarteeni<3


Tässä taasen toinen tämän vuoden uutuuksista F. whittallii. Vähän laiheliinimpi ja kulmikkaampi.



 Pikareille tuttu ruutukuvio toistuu tälläkin.

Muoks!! Tämä onkin F. pontica

Tämä puolestaan nyt sitten pitäisi olla F. hermonis subsp. amana I, ainakin sillä nimellä sen olen Sulevilta tilannut. Vain tuon roomalaisen numeron ero tuohon toiseen, jonka vähän pidemmälle edennyt kuva onkin tuossa alla. Kasvit ovat ihan erilaiset, pitäisiköhän sitä varmistella vielä nuo nimiasiat suoraan Sulevilta itseltään?! Nimittäin en olekkaan vielä kertonut teille, että minulla kävi jännittäviä vieraita tämän viikon maanantaina:) Sain vieraakseni tännä Mamman puutarhaan ihka oikean puutarhatoimittajan ja valokuvaajan, jotka halusivat tehdä juttua juurikin näistä ihanaisista pikareistani! Arvatkaapa vaan miten rattoisa ilta meillä olikaan!! Sain puhua pälpättää pikareista ja muista viherjutuista niin paljon kuin suinkin kerkisin:) Etukäteen vähän jännitin ja hermoilin kasvien kuvauskuntoa, mutta niin suotta, sillä kokonaista yhdeksän pikaria oli kuvauskunnossa ja jännitys haihtui ilmaan sen silijäntien.
Muoks!! Varmistus Sulevilta saapui ja kuvan pikarihan on tietysti F. pontica! Se oli vain niin erilainen terälehdiltään kuin minulla viime keväänä kukkinut pontica. Olin ponticaa tuohon kohtaan laittanutkin, F. hermonis subsp. amana I ei ole vain sitten noussut ollenkaan tänä vuonna (se eroaa II vain hieman värisävyltään). Ilmeisesti varioivat nämä pikarit jonkin verran muutenkin, siemeniä tekevät ja risteytyvät keskenään.


Tämä F. ruthenica oli kuvausillan ehdoton kuningatar<3 Liekö puutarhani kauneimpia kasveja!? Korkea ja viehko kasvutapa ja nuo pienet kapeat lehdet, niin söpösti kiemuroilla<3



Pikkuinen piilottelija, F. crassifolia subsp. kurdica, nuokkui matalalla maan rajassa. Liekö siellä nuokkuessaan saanut mekkoonsa nuo ikävän näköiset naarmut,:(  Vaan pientä ovat onneksi nuo yhden pikarin naarmut, sillä koko edellisen päivän toivoin parasta ja pelkäsin pahinta. Meillä oli näet isompien yhteiset kamusynttärit ja 15 lasta juoksenteli pikarien ympärillä:/ Voitte kuvitella miten kiihkeästi yritin edellisenä päivänä verkotella ja suojata kasveja;D Yhtään vauriota ei kuitenkaan päässyt syntymään, eli loppu hyvin kaikki hyvin, pikarit on nyt ikuistettu ja oikeastaan koko kevään kestänyt jännitysnäytelmä on ohi;)

Kukkaisaa alkavaa viikkoa rakkaat ystävät, pian alkaakin jo kesäkuu<3

8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Olen ihan ihastuksissani näihin<3 Kuumat ilmat vain ovat saaneet pikarit jo nuupahtamaan, toivottavasti tapaamme ensi keväänä uudelleen<3

      Poista
  2. Voi taivas noita sun ihania pikareita. en yhtään ihmettele, että olet saanut vieraita niitä ihastelemaan. Supersuloinen valikoima on sulla aarteita =) Oli muuten kiva pikaisesti taas tavatakin, mutta harmi, ettei ehditty jutustelemaan sen enempää. Ensikerralla sitten uusi yritys =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja tosiaan, kiva oli nähdä! Niin monta blogistia jäi minulta kokonaan tervehtimättä:( Nimet kaulalapukkeissa oli niin himmeällä, ettei niistä oikein erottanut nimiä. Olisi pitänyt vain huhuilla enemmän:D

      Poista
  3. Maman makeat pikarit!
    Oikein suloisia ovat ja ruthenica on todellinen kaunotar.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, en sentään ole vielä noita maistellut, vaikka makean perään kovasti olenkin :D

      Poista
  4. Todella kauniita!

    Minun puutarhassani pikarit eivät viihdy, en tiedä missä vika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi! Eihän nuo minullakaan ole vielä kovin montaa vuotta viihtynyt, paitsi tavan kirjopikarililjat kylläkin. Iloitsen kuitenkin, että nousivat nyt ainakin toisena vuonna peräjälkeen nuo erikoisemmatkin. Ja ajatuksissa on joka vuosi laitella niitä aina vähän lisää! Niinhän se on monien tulppaanienkin kanssa, että lisättävä on jos mielii keväistä kukkaloistoa saada puutarhaansa.

      Poista

Kiitos kommentistasi!