Pelargonit sisälle

Näin kauniisti paistoi aurinko pari viikkoa sitten<3 Meinasin jo kirjoittaa viikko sitten, mutta ihan piti kalenterista tarkistaa, että olihan se jo kuitenkin kaksi viikkoa sitten, kun nostin nämä aarteet sisälle. Kuluneella viikolla meillä onkin ollut jo useana aamuna auton lasit jäässä, joten enää ei uskaltaisi suurimpia aarteita ainakaan ulkona pitää. Yksi riippapelakka minulla on kuitenkin vielä tuossa terassin pöydällä ollut, eikä se ole ollut pienistä halloista moksiskaan. Mietin vielä mahtuuko se sisälle, vai luovunko siitä, annan pakkasten antaa sille luonnollisen poistuman:( Ei, en varmaankaan pysty siihen, olen niin heikkona näihin, kiinnyn niin helposti kasveihin, vaikka ne olisivat olleet minulla vain muutaman kesän, kuten tuo riippana<3 Johonkin yritän vielä lopulta mahduttaa sen, niin  ainakin uskon<3

Nro. 473 Pukin puutarhalta

Carmel

Filbert kukki tänä vuonna hurjan paljon ja pitkään<3 Kukan väri ei ole kuvassa yhtä ihana kuin luonnossa, minulla on välillä suuria vaikeuksia saada nämä luonnonlajien pienet kukat kuvattua oikeissa sävyissään.

Appleblossom rosebud:in kukinta oli tänä vuonna runsasta, mutta se selvästikin kärsi kesästä taivasalla. Jospa jo ensi kesänä saisin pitää nämä ihan terassilla katon alla, vaan tiedä häntä yritänkö kuitenkin maalata vielä terassin isot kattopuut kolmanteen kertaan??! Silloin nämä saa häädön terassilta vielä ensikin kesäksi:(

Denise, ensimmäinen suuri pelakkarakkauteni<3 Ihan eka pelakka minulla oli perus vaaleanpunainen Mårbacka, ihana sekin ja edelleen tallessa<3

Mme Thibault kasvoi tänä vuonna erittäin kauniin muotoiseksi! Vanhemmiten se ei ole kasvanut läheskään niin roikaleeksi kuin sen ensimmäisinä vuosina. Liekö silloin lannoitin näitä ahkerammin, vai onko rouvalle tosiaankin tullut jo vanhuus, sillä kasvoi tänä vuonna kauniisti, kuin somasti pyöristyen sivusuuntiin<3

Tässä Bobberstonen kauneutta, kuin olisi punaista maalia roiskahtanut terälehdille<3 Todellisuudessa mietin jo jossakin vaiheessa luopuvani tästä, mutta jälleen sydämmeni heltyi ja hyvä niin!

Tässä tämän kesän aarre, tähtipelargoni `Bev Foster`, jonka sain Sailalta Saaripalstalta<3 Nyt yritän pitää tästä mahdollisimman hyvää huolta, sillä tämä on nyt jo toinen yritys. Ensimmäisen pistokkaan onnistuin mustuttamaan, eikä se lähtenyt eloon. Toisaalta olen tässä vuosien saatossa tullut siihen lopputulokseen, että jos tiettyjen kasvien kanssa yrittää liikaa, saattaa se olla jopa haitallisempaa, kuin joskus vähän unohtaakin hoidokkinsa. Ainakin pelakoiden suhteen liika kasteleminen usein tappaa kasvin helpommin kuin hetkittäinen kuivuus. Onneksi kaikki pelakkani ovat saviruukuissa, sillä savi huokoisena materiaalina päästää liian kosteuden helposti lävitseen!

Suloinen P. sidoides

Tulppaanipelargoni Happy birdhday

Kesän aikana opin erään tärkeän asian näistä "tulppaaneista". Olin jo julistamassa tätä kaunista kasvia saastuneeksi ja mietin kasvin hävittämistä. Laitoinkin se erilleen muista, odottelemaan kohtaloaan. Tämän lehdet nimittäin mielestäni käpristyivät jo talvella todella oudosti ja keväällä kasvia katsellessani olin varma, että se ei ollut ihan terve. Onneksi kuitenkin latasin kuvan kasvista Facebookin Pelargoni- pelakuu- pielikukka- ryhmään, ja siellä pelakkatietäjät pitivät lehtien käpristymistä ihan vain tulppaaneille ominaisena käyttäytymisenä.  Ja niinhän se varmasti olikin, sillä sain vielä tänä syksynä tuon ryhmän yhdeltä jäseneltä vaihdossa tulppaanipelargonin Emma från Bengtsbo:n, jonka lehdet olivat täysin identtiset hyvän syntymäpäiväni kanssa!! Kasvini siis sai jo kesällä terveen paperit ja kiitti kait siitä kasvattajaansa, ennen näkemättömän kauniilla kukinnallaan, joka jatkuu edelleen yläkerran ikkunalaudalla<3

Mr Wrenin kirkasta kauneutta<3

Sain tällä kasvukaudella runsaasti uusia kasveja harrastajilta ja ostimpa tietenkin muutaman herkun myös mm. Pukin puutarhalta. Suurin osa uusista on vielä niin pieniä, ettei komeaa kukintaa saanut tänä vuonna nähdä. Mutta toiveissa on nyt saada taimet kunnialla talven yli, ja ehkäpä jo ensi kesänä saan taas kuvata uusia ihania kukkasia Tammelan maisemissa<3 Erityisesti odotan miltä tähtipelargoni Super Nova näyttääkään luonnossa?! Tai tuo Emma från Bengtsbo ja moni, moni muu :)

Loppuun vielä jo moni vuotinen rakkauteni Blueberry Ripple, jonka kukinta on ollut joka vuosi yltäkylläisen runsasta, vaikka lannoitus onkin jäänyt niihin muutamiin keväällä annettuihin kanankakkapuikkoihin. Ainoa miinus puoli tällä kauniilla kasvilla on se, että kuihtuvien kukkien terälehdet irtoilevat yksitellen ja niiden siivoaminen on jokseenkin työlästä. Tässä kohdin muistan aina rakkaan blogikamuni Sailan huippuhyvän vinkin pelakoiden imuroimisesta! Enkä nyt tarkoita imuroimisella niiden joka kesäistä päätöntä hamstraamista, vaan ihan oikeasti, kasvien hoidossa varsinkin talvisaikaan sisätiloissa, on imuri ihan verraton työkalu!! Mikäli imurista vielä löytyy nappula, josta tehoa voi vähän vähentää, niin talven aikana ruskistuneet lehdet saa imurilla niin superkätevästi siivottua. Eli rohkeasti vain imurin putkella kohti kasvia ja ilmavirta nappaa mukaansa vain kuolleet osat, vihreiden jäädessä lähes vahingoittumattomiksi. Joskus tosiaan putki nappaa myös vihreän lehden imuunsa, mutta silloin yleensä auttaa imutehon pienoinen laskeminen ja taas lähtee roskat niin, että vain rutina kuuluu :D
Vaan nyt muihin puuhiin, koneella istuminen saa jäädä taas hetkeksi. Uusia jänniä aiheita on pian kuitenkin tulossa, niistä lisää myöhemmin! Mukavaa sunnuntaipäivää ja alkavaa uutta viikkoa<3