Tähän on tultu

Lieneepä tämän kasvukauden yksi fyysisimmistä viikoista alkaa pian olla enää muisto vain  ja sinne se talletetaankin, syvälle sisimpään, onnellisten muistojen lokeroon<3 Mitä sitten tehtiinkään, jotta päästiin tuohon ensimmäisen kuvan tilanteeseen?! Tässäpä siis jälleen päivitystä lampiprojektista.

Tilaukseni Siipon puutarhalta siis saapui pihaan lokakuun ensimmisellä viikolla. Tilauksesta toimitukseen kesti vain muutamia päiviä ja vaikka teinkin tilaukseni näin, hm. sanoisinko kauden ulkopuolella, sain kuitenkin kaikki tilaamani tavarat. Eniten tietenkin odotin näkeväni kumin ja sen miten se oli pakattu. Onneksi se tuli rullattuna, sillä rullana se kierähti helposti lavalta nokkakärryille. Koko toimituksen paino oli 195 kg, josta kumin osuus noin 150 kg. Kovasti odotin myös noita vesikasvikoreja ja pikimmiten istuttelinkin kaikki vesikasvit niihin (osan istutuksista hautasin vielä kasvimaalle odottamaan ensi kevättä). Käytin istutukseen jo vuosi sitten lammikon viereisen ojan kaivuusta noussutta savea ja istutusten päälle laitoin katteeksi allassubstraattia. Substraatti piti saven niin hyvin paikoillaan, että kun upotin kuvan lummeistutuksen lammikon pohjalle, ei savea sekoittunut veteen tuskin ollenkaan! Allassubstraatista, zeoliitista ja muista altaan hoitoon tarvittavista aineista taidankin joskus kirjoittaa ihan oman postauksensa, sain nimittäin Tommi Siipolta erittäin kattavan vastauksen tiedustellessani kyseisistä aineista ja niiden tarpeellisuudesta lammikon hoidossa. Lähetyksessä tuli myös pumppu ja putsari, mutta niistä sitten tarkemmin, kunhan kevät koittaa ja kokeillaan niiden käyttöä ihan käytännössä. Tähän aikaan vuodesta en enää viitsinyt hommaan ryhtyä, sillä vesi lammikossa on jo niin kylmää, ettei siinä tuskin enää levät viihtyisikään:) Keväällä sitten, samalla kun muutenkin viimeistelen lammikon.

Keskiviikko aamuna ryhdyttiinkin sitten tosi toimiin. Setä musta oli apunani ja siitä hänelle suuri kiitos! Yksin ei olisi voimani riittäneet, mutta yhdessä suoriuduimme hommasta näin jälkeen päin ajateltuna aika pirun hyvin <3 Rulla siis siirtyi lammikon viereen nokkakärryillä ja purimme rullaa, nähdäksemme miten se oli laskostettu. Pyöritimme kumin uudelleen pidemmän putken ympärille, käänsimme rullan nokkakärryillä ympäsi ja lopuksi yhden apulankun avulla, rullasimme sen jälleen auki kuvassa näkyvän lammikon oikean reunan kivien päälle.

Oikealta reunalta sitten vain avasimme laskokset levälleen ja kas, siinähän se oli koko komeus levällään lammikon yllä! Fiilikseni oli huikeat ja jalkani jännityksestä ja ponnisteluista kuin vetelät makaroonit, mutta niinpä vain kumi oli laskeutunut <3 Aika paljon jäi ylimääräistä kumia, vaikka tuon kuvan oton jälkeen sitä vielä jonkin verran tuosta upposikin lammikon pohjalle. Kumien vakio leveydet ovat 9.15 m ja 12.2 m, joista tuo 9 metrin pituus ei olisi sitten kuitenkaan ihan riittänyt. Kun eilen aamulla leikkasin ylimääräisen kumin pois, niin levitin sen viikkausta varten kokonaan levälleen. Pikaisesti laskeskellen, kumista saisi vielä materiaalin kahteen kapeahkoon puroon ja yhteen pieneen muutaman metrin levyiseen lammikkoon ;D Totta puhuen, ainakaan tällä hetkellä, ei ole mielessä toteuttaa uutta lätäkköä tälle tontille :)

Lammikkoon laskettiin vesi heti keskiviikkona. Meillä oli jäljellä vesitankeissa sen verran vettä, jotta lammikon veden pinta saatiin vain vajaata metriä vaille täyteen. Syvänteeseen laitoin siis lummekorin ja betonilaatan, jonka päälle sitten keväällä pääsee pumppu. Pumpulle voisi talven aikana nikkaroida jonkinlaiset laatikon, jonka voisi vuorata erittäin pienisilmäisellä verkolla. Koko laatikko vielä sukkahousuihin, niin ei pieninkään ötökkä joutuisi pumpun imuun ja pysyisivät roskatkin poissa! Katsotaan nyt sitten miten toteutuksen lopulta käy, löydänkö kuitenkin pumpun lammikosta roikkumassa pelkissä sukkahousuissa :) Housujen lahkeet vain solmuun ja koko komeus naruun kiinni. Narusta vain sitten syksyllä pumppu ylös ja varastoon! Onneksi on koko talvi aikaa suunnitella toteutusta :) Lumpeen suhteen saattoi olla virhe laittaa se heti noin syvälle, mutta lampi tuskin jäätyy pohjaan asti, joten lumme saattaa selvitäkkin. Se jää kuitenkin nähtäväksi jaksaako se ensi keväänä nousta tuolta asti pinnalle, toivotaan parasta, mutta pelätään pahinta!

Laskostelin kumin huolellisesti, samalla kun vesi lorotteli alas kallion päälle nostetuista tankeista. Yllättävän nopeasti lampi täyttyi, yhteensä vettä laskettiin 3.5 tankillista. Sillä määrällä vesi nousi takaosan ensimmäiselle kynnykselle. Tilaa jäi vielä hyvin asetella kivet kuivin jaloin.

Kiviä olen nyt kantanut eilisen ja tämän päivän. Kroppa on aika raatona, mutta mieli on niin onnellinen ja virkeä<3 Lammikko alkaa vihdoinkin näyttämään vähän siltä, miltä olen kohta vuoden päivät haaveillut sen näyttävän.

Koska kumia ei tietenkään enää saanut käsivoimin laitettua tuon isoimman takakiven alle, aloin kivien kantamisen välissä pohdiskelemaan veden valumista takaisin putsarilta lammikkoon. Sain mielestäni ihan kuningasidean! Olin jo aiemmin päättänyt piilottaa kaksi isompaa putkea suurilla salaojaputken pätkillä, joten aika mukavalle näyttivät kivikolla myös nuo pienemmät, savitiiliset salaojan pätkät! Näitä olisi isälläni vaikka kuinka paljon, täytyykin pyytää niitä häneltä ensi kerralla kun käydään maalla. Nuo voisi pujotella myös lammesta putsarille nousevan letkun suojaksi, eikä letkua näin tarvitsi olenkaan naamioida kivien alle. Katsotaan mihinkä sitten lopulta päädynkään, mutta alkuperäinen suunnitelmani siitä, että vesi valuisi vain purona tuolta kivien välistä, ei kuitenkaan harmikseni tule toteutumaan, sillä vesi saattaisi valua kumin ohi ja imeytyä maahan. Kokeilin liruttaa kannulla ison kiven päälle vettä ja sehän tietenkin levisi joka suuntaan, eikä nätisti alas yhdestä kohdin. Tietysti tuohon voisi myös laittaa jonkinlaisen ruukun tms. koristeen, josta vesi valuisi hallitusti lampeen. Mietin myös jonkinlaista puista kourua, joka voisi myös olla aika mukavan näköinen. Joka tapauksessa haluaisin lopputuloksen olevan mahdollisimman luonnollinen.

Eilen kuvaillessani aurinkokin pilkisti hetkisen! Voi kuinka ihanalta se tuntuikaan. Aurinkoisen syksyn jälkeen onkin nyt ollut jo jonkin aikaa niin tasaisen harmaita päiviä:(

Alapihalta löysin vielä yhden kukankin<3

Myös esikoiden lehdet olivat vielä niin kauniin vihreitä ja suuriakin. Jos vain talvehtivat hyvin on ensi keväänä luvassa melkoista esikkotykitystä<3

Myös saniaiset olivat vielä jääneet ilman hallan puraisuja. Varsinaisia syyspuutarhan ilopilkkuja<3

Haisujouluruusun taimet ovat toipuneet hurjan hyvin viime keväisestä. jolloin joku söi ne aika surkeaan kuntoon.

Tässä vielä yläpihan kuulumisia. Kuorikekasan kohta ammottaa tyhjänä, levitin viimeiset rippeet muutamille puille ja syreeniaidan juurelle. Lähes kaksi peräkärryllistä kuorta siis upposi Marjamäkeen ja sen takakaareen. Toivottavasti keväällä saadaan taas lisää kuorta, siellä on tarhistenkin niin hyvä kasvatella lämpimässä jälkikasvuaan.

Neilikkaruusu ja yksi daalia vielä kukassa. Daaliat ovat kyllä jo kovasti pakkasen puremia, en vain vielä hennonut niitä kuitenkaan leikata, nuokkukoon vielä hetken, kunnes kovempi hallayö vie ne kokonaan mustiksi.

Loppuun vielä ihan äsken ottamani kuvat. Pikkuinen kasa jäi vielä kiviä jäljelle. Osa näistä menee vielä kumin peitoksi, mutta suurimmille aloin jo miettimään uutta sijoituspaikkaa. Ehkäpä suunnittelen lammikon viereen vielä jonkinlaisen pienen muurin, jonka taakse kaivan sitten putsarin piiloon. Keleistä riippuu, saanko ideani toteutettua vielä tämän vuoden puolella. Mikäpä tuolla olisi kivihommia tehdessä, niin kauan kuin maa pysyy sulana ja kivet liikkeellä. Nokkakärryt muuten hajosivat tänään:( Toisesta pyörästä putosi työn tohinassa metallinen rikka, joka pitää rengasta paikoillaan. Etsinnöistä huolimatta osaa ei löytynyt. Täytyykin huomenna yrittää löytää vastaavaa rautakaupasta.

Tästä kuvasta näkee kokonaisuuden aika hyvin. Ulkokehälle tulee vielä kerros hiekkaa, johon asennan liuskekivireunuksen (ehkäpä Oriveden ruskeaa). Reunuksen toteutus jää ensi kevääseen. Samoin ensi kevääseen jätän rantakiven levityksen. Kekkilän rantakiveä tulisi olemaan tuossa rannalla vasemmalla, sekä takana isojen putkien ympärillä. Vielä on mietinnässä tilaisinko kookoskuituista kangasta istutustaskuilla tuohon vasemman puolen reunalle, vai peittäisikö nouseva veden korkeus tuon kumin näkymättömiin. Pahoin pelkään, että se kuitenkin jää rumasti näkyviin. Kankaan vaihtoehtona olisi vielä kantaa kiviä tuo liuska täyteen, sillä heti tuossa vedenpinnan alla on leveä porras, jota vasten kivet kyllä hyvin pysyisivät paikoillaan. Tontin toisella puolella minulla on vielä yksi kivikasa, jonka voisin tuohon käyttää. Tavoitteeni on peittää kumi täydellisesti, en halua nähdä sitä missään kohdin, sitten kun tämä projekti on saatu päätökseen.

Kuvan penkki syntyi hetken mielijohteesta. Haaveilin tuosta lankusta jonkinlaista siltaa, mutta sellaista kohtaa en vain ollut löytänyt, mihin sen olisin voinut laittaa. Niimpä se päätyikin sitten penkiksi:) Taakse istutin punalehtisen pähkinäpensaan ja oikealla puolella lehtiään levittelee tulppaanipuu. Tulppaanipuu on kylmänarka, mutta nähtäväksi jää miten se menestyy. Ainakin paikan luulisi olevan mikroilmastoltaan mahdollisimman suotuisa, sillä lammikon takakumpu antaa suojaa tuulilta ja ehkäpä vesi ja kivetkin osaltaan auttavat puuta selviämään.

Näkymä Marjamäeltä.

Näkymä katajanalus penkin takaa. Palloesikot tosiaankin rehottavat vielä niin ihanasti, lehdet ovat kasvaneet vuodessa melkoisesti. Viime syksynä istutin nuo tuohon pienen pieninä siementaimina<3
Jospa kuitenkin hennoisin joskus luopua tuosta katajasta, aika risuinen on olemuksensa:(

Loppuun vielä pläjäys tunnelmakuvia<3 Sain kuvien valaisimen ensimmäisen blogiyhteistyöni tuloksena Tommilta, Siipon puutarhalta! Suuret kiitokset, valot ovat mielestäni todella kauniit ja sopivat pyöreään lammikkoon oikein hyvin. Vielä on ratkaisematta lamppujen johtojen piilottaminen, vaan voisihan nekin kait pujottaa ainakin aluksi salaojaputkien sisälle. Lammikolla ei myöskään vielä ole omaa sähköpistorasiaa, mutta sähköjä varten on jo putki autokatokselta vedetty. Mikäli sähkön haluaisi nopeammin (autokatoksen valmistuminen saattaa nimittäin kestää), olisi se myös muutaman kymmenen metrin päässä, talon likakaivoilta jatkettavissa. Tällä hetkellä pallot kuitenkin loistavat pitkän jatkojohdon avulla.
Lampiprojekti on nyt kestänyt reilun vuoden ja se tulee vielä kestämään ainakin vielä toisen mokoman, sillä istutuksia lammikon ympärille on vielä tulossa melkoisesti. Myös vesikasvien kasvua odotan malttamattomana, miltähän lammikon seutu näyttää vaikkapa viiden vuoden päästä?! Ja miten veden kierto ja putsari toimivatkaan lopulta käytönnössä, sekin jää nähtäväksi. Pikkuhiljaa tämän viikon aikana olen alkanut myös haaveilemaan kaloista<3 Miltä mahtaisikaan tuntua, jos lammikossa polskisikin kolmen värikkään kalan parvi, lueskelin jo vähän karppien kasvatuksesta;) Ne saattavat elää useita kymmeniä vuosia ja oppivat syömään hoitajan kädestä! Haaveita, haaveita, niistä on puutarhurin elämä tehty<3