Epätoivoista valokuvausta

Enimmäkseen olen viime päivinä saanut keittiön ikkunasta tuijotella näitä keinoaurinkojani, mutta eilen sitten paistoikin ihanasti se oikeakin aurinkoinen<3 Siitä innostuneena oltiin tietysti ulkona melkein koko päivä ja otin kamerankin mukaan kauniiden kuvien toivossa. Sumuinen aurinko ei kuitenkaan paljon aamun ensimmäisiä kuvia valaissut ja sitten kun se alkoi paistaa vähän ylempää, olikin tosi hankala saada sellaisia kuvia, missä kaikki ei olisi liian kirkasta ja epäselvää:( Meillä on ollut Lännen hyötyjen  kanssa jo pitkään puhetta pienestä valokuvauskurssista ja nyt sen tarpeellisuus tuli taas mieleeni. Jospa saisimme sen jossakin vaiheessa toteutumaan, tarvetta olisi, ainakin minulle:)

Oletteko huomanneet nämä puiden oksissa killuvat tuhannet ja taas tuhannet pienet vesitimantit? 

Nyt kun ruskan väritkin ovat väistyneet, korostuvat vielä jäljellä olevien kasvien lehtimuodot ja pinnat. Hopean väriset harmaakäenkukan lehdet näyttävät kirkkaille ruskeassa maassa. Nämä ovatkin puutarhan uusimmat tulokkaat, kiitokset jälleen sinulle T<3 Tiedetään, tiedetään kasveistahan ei saisi kiittää, mutta taidan tästäedes unohtaa koko mokoman suosituksen, sillä isohkon pihan ja laihan lompakon omistajana olen aina ylen kiitollinen saamistani kasvilahjoista. Kenties jonkun ajan päästä voin jo itsekin jakaa kasveja eteenpäin, kunhan ne vain vähän ensin runsastuvat ja vahvistuvat.

Myös tämä kasvi ansaitsee tulla mainituksi! Nämä herttaisen pehmeät lehdet kuuluvat nukkapähkämölle (Stachys b. `Silky Fleece`). Lapset pitävät tästä kasvista kovasti ja esikoinen tämän halusi kesällä meille ostaakin. Kasvi on jo levinnyt jonkin verran, joten pian pääsen levittämään sitä vähän isommalle alalle.

Sammalta ei voi tähän aikaan vuodesta hehkuttaa kylliksi! Kesällä tämä sammalkivi I ja kallion pällys ovat ruti kuivia, kunnes syksyn sateet ja kosteus saavat kiven pinnan taas eloon!

Kalliolla kasvaa myös tämä saniainen, jonka maanpäälliset osat ovat jo kuihtuneet, mutta jos sitä oikein tarkasti katsoo, löytänee siitä edelleen jotakin kaunista, ainakin lehti muodosta.

Kiviaidalla viheriöi edelleen. Alemman kuvan lyydianmaksaruoho on suloisen pehmeän näköistä ja kaukasianmaksaruohokin (Sedum spurium `Summer Glory`) yrittää vielä vähän kukkia.

Tämä tuoksuorvokki hurmaa edelleen ja availee kukkiaan. Tämä on selvästikin vanhaa ja hyvää kantaa, täysin erilainen elinvoima kuin siemenestä kylvämilläni `Queen Charlotte` tuoksuorvokeilla.

Hortensiat hurmaavat minut myös ruskeina, näitä voisi napsia myös sisälle maljakkoon.

Sillä välin kun väkersin kasvihuoneessa lopuista kranssi tarpeistani kuvan puolukkakranssin, oli sumu hälvennyt ja aurinko pääsi paistamaan koko marraskuun mahtavuudessaan<3
Mukavaa viikonloppua kaikille, nyt lähden poikien kanssa hakemaan takkajakkaramme puusepältä, joka korjasi sitä hartaudella kokonaisen vuoden;D