Ikkunoiden kittaus

Ikkunaprojektini on sitten edennyt jo (vasta) kittausvaiheeseen. Tätä vaihetta on edeltänyt jo talvesta alkaen useita vaiheita, eikä vaiheet vielä tähänkään lopu;) Talven aikana irrotin pokista lasit ja vanhan kitin kuumailmapuhaltimen ja kostean harsorätin avulla, kävin ostamassa valmiiksi leikatut lasit rakennusapteekilta ja tapitin yhden irvistävän liitoksen. Nyt keväällä jatkoin vanhojen maalikerrosten poistolla ja öljysin pokat kauttaaltaan pellavaöljyllä. Sain ohjeen lämmittää pellavaöljy 60 asteiseksi, mutta laistoin tämän vaiheen ja lämmitin pokia hieman kuumailmapuhaltimella öljyämisen jälkeen, liekö ajanut asiansa?! Öljyn imeydyttyä yön yli olisi päässyt jo maalaamaan ensimmäistä pohjamaalikerrosta Albäckin pellavaöljymaalilla. Huomaa olisi, sillä tietystihän näidenkin työvaiheiden väliin jäi useita päiviä;D Näitä pokia on kyllä kunnostettu kuin sitä kuuluisaa Iisakin kirkkoa konsanaan;)
Mutta vimein sitten tällä viikolla kun ensimmäinen maalikerros oli hyvin kuivunut (ei saa kuivua liian kauan, jotta pinta on vielä "avoinna" seuraavalle kerrokselle), pääsin leipomaan kittipullia;D Varovainen ensimmäinen loraus pellavaöljyä liitujauhon sekaan ei tuonut vielä haluttua tulosta, vaan sain lorautella eräänkin kerran, ennenkuin "taikinasta" tuli sellaista kuin halusin. Aluskitiksi yritin tehdä vähän notkeampaa taikinaa ja päälle jämäkämpää, tiedä sitten miten onnistuin, toivottavasti päälle tuleva maalikerros ei sitten rypisty liian notkean kitin vuoksi. Tuossa muovipussissa taikinan alkusekoitus oli kätevintä tehdä, mutta loput vaivauksesta tein kyllä ihan käsin ja voitte arvata millaista läträämistä se olikaan:D Vieläkin ihmettelen miten pystyin yleensäkään kuvaamaan nämä työvaiheet?!

Pullasta tököttelin sitten nuo kittiurat täyteen taikinaa ja laitoin tulitikut lasin alareunaan estämään lasin valahtamisen uraan kiinni.

Sitten vain lasi paikoilleen ja huolellinen painelu joka kohdasta, jotta lasi painuu tasaisesti paikoilleen. Ennen kitin levitystä olin jo mallaillut miten päin laitan lasin paikoilleen, yritin etsiä sellaisen asennon sille, että joka sivulle jäisi vähintään tulitikun paksuuden verran tilaa.

Kun lasi oli napakasti paineltu kiinni, tuli aika naputella lasituslangan pätkät (tiftilanka) paikoilleen. Huomaa muropaketin tärkeä tehtävä!! Se suojaa lasia naarmuuntumiselta kun vasaraa liuttamalla naputellaan sen päällä. Lankoja naputellaan kaksi pätkää jokaiselle lasin sivulle. Langat naputtelin niin syvälle, jotta vain ihan vähän päätä jäi näkyville, lankojen tulisi jäädä kokonaan päällyskitin alle.  Naputellessani nauloja mietiskelin mielessäni, että vieläköhän joskus joku jälkipolvista saisi kunnostaa näitä pokia. Jos näin tapahtuisi, olisi kiva että lasituslangoista saisi poistettaessa pihdeillä hyvän otteen;)

Kun langat oli paikoillaan, poistin ylimääräisen aluskitin lasin takaa. Jo tässä vaiheessa kunnon kittiveitsi on näppärä kapistus.

Lopuksi laitetaan sitten päällyskittipötkylät ja ne vedetään kittiveitsellä tällaisiksi vinoiksi pinnoiksi. Isoimmat ylimääräiset rämmäleet poistetaan, loput lähtevät sitten kun ikkunan pääsee viimein pesemään ennen asennusta.

Kaari-ikkunan kittaus onkin siten vielä tekemättä ja se odottelee nyt tässä vaiheessa. En maalannutkaan sen uria, vaan lakkasin ne sellakalla. Älkää kysykö miksi tein näin?! Hm ehkä siksi, että poistaessani maaleja jo useista vanhoista pokista, olen huomannut, että niissä ei ole uria maalattu ollenkaan vaan ne on alunperinkin luultavasti käsitelty tällaisella lakalla tai vastaavalla. Sain kyllä rakennusapteekilta ohjeeksi maalata myös urat, joten päätin nyt sitten kokeilla maalaamista tuohon toiseen pokaan. Joku käsittely urissa on joka tapauksessa oltava, sillä pelkkään puuhun kitin sisältämä öljy pääsee imeytymään, jolloin kitti halkeilee ennen aikojaan!
Tähän loppuun vielä linkki Susannan Työhuone-blogiin, josta löytyy mainiot ohjeet ikkunoiden kunnostukseen!