lauantai 2. tammikuuta 2016

Kaksi haastetta yhdellä postauksella


Sain jo aikaa sitten pari haastetta, joihin  nyt viimeinkin ajattelin tarttua. Salaisen Puutarhan Teija haastoi minua kertomaan blogini tarinan ja Ruusunmekon Jutta haastoi bloggaamaan kuusi kuvaa kesästä. Kiitos molemmille haasteista!


Aloitin tämän blogini kirjoittamisen 8.2.2013. Olin jo pitkään tuntenut yksinäisyyttä, halusin ympärilleni toisia viherpuuhiin hurahtaneita kanssaturaajia, jotka voisivat ymmärtää intoani kaikesta vihreästä. Perheeni ja ystäväni eivät voineet käsittää intoiluani, tai ainakin niin uskottelin itselleni:(
Ensin eksyin vaivihkaa lueskelemaan muiden blogeja. Ensimmäisten joukossa olivat Marian koti ja puutarha sekä Sailan Saaripalsta. Nuo kaksi blogia ovatkin edelleen kaikista mieluisimpien blogien joukossa, vaikka uusia on toki vuosien varrella tullut hurjasti lisää:)


Kun aloitin bloggailun, olin vielä kotona lasten kanssa. Vaikka silloin elämä tuntuikin ajoittain kiireiseltä, jäi minulle silti hurjan paljon aikaa bloggailulle. Kaikki muuttui, kun pari vuotta sitten siirryin takaisin työelämään. Surin muutosta kovasti jo etukäteen, sillä tiesin, ettei vastaavaa aikaa elämässäni tulisi enää koskaa:( Pahimmillaan ajattelin, että joutuisin luopumaan myös bloggailusta, mutta onneksi toisin kävi:) Löysin kuin löysinkin, silloin tällöin aikaa myös kirjoitteluun ja valokuviakin tuli otettua lähes entiseen tahtiin. Myös istutusintoni vain kasvoi, sillä toihan työhön paluu entistä "lihavamman" palkkapussin, aina kuun lopussa;D


Jossain vaiheessa löysin myös tieni erilaisiin kasvivaihtoihin ja tapasin lisää ihania viherturaajia<3 Myös facebookin erilaiset keskusteluryhmät veivät minut mukanaan, erityisen rakkaaksi minulle on tullut Täysin pihalla niminen ryhmä. Bloggailu on kuitenkin koko ajan pitänyt pintansa, kaikista muista foorumeista huolimatta! Olette minulle tärkeitä, vaikken tunnekaan teistä kovinkaan montaa. Kiitos kaikista kirjoittamistanne kommenteista ja postauksistanne, jotka olen saanut lukea ihanista blogeistanne<3


Miettiessäni blogini tarinaa, tulee mieleeni yksi suuri muutos matkan varrella. Vaikka edelleen rakastan hyötytarhaani kasvihuoneineen, kaikkia pihan hedelmäpuita ja kasvimaan pottuja, niin yhä kovemmin sydämmeni sykkii sipulikukkien ja perennojen tahtiin. Alapihan muotoutuessa, kenties lopulta nurmikentästä varjotarhaksi lammikon ympärille, uskon sen vetävän minua enemmän puoleensa kuin kasvimaan porkkanarivit;) En kuitenkaan halua luopua hyötytarhailustakaan ja yritän pitää sen mukana rinnalla, myös alapihan rakentamisessa. Hyötymetsäpuutarhaakaan en ole vielä unohtanut, yritän edelleen onnistua yhdistämään sen varjotarhan kanssa, yhtenäiseksi ja kauniiksi kokonaisuudeksi.


Postauksen kuvat valitsin muuten jälleen kerran itsepintaisesti kevään ja alkukesän kuvista:) En yksinkertaisesti pääse koskaan kesän kuviin asti, sillä kevään kuvat vaan ovat niin huumaavia. Minun varmaan pitäisikin nyt lanseerata ihan uusi haaste, kuusi kuvaa keväästä :) Tähän vuoden aikaan sitä luonnollisesti oikein janoaa kevään huumaa, joten tuo haaste tulisi kenties monelle ihan tarpeeseen. Varsinkin nyt, kun lumipeite laskeutui myös tänne etelään, olisikin ihanaa katsella teidän keväisiä kuvianne! Jos siis tunnet halua vastata haasteeseen, nappaa se halutessasi mukaasi!

Vaan nyt saunan lämpöön lämmittelemään ja haaveilemaan keväästä<3 Ensimmäisten lumikellojen kukintaan ei enää ehkä mene kovinkaan montaa kuukautta!!

22 kommenttia:

  1. Huumaavat kevätkuvat, todellakin! Kuusi kuvaa keväästä kuulostaa täydelliseltä haasteelta.
    Ihanaa, että aloitit bloggaamisen ja jatkat sitä edelleen, blogiasi on niin kiva lukea ja kasviaarteitasi katsoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kiva kun tykkäät! Minullakin sinun ja poikien kuulumiset ovat kuuluneet eläämääni jo niin monen vuoden ajan<3

      Poista
  2. Kevät on niin upeaa aikaa, että se kyllä ansaitsisi ihan oman haasteensa. Voisitkin toimia ensiaskeleet ottajana ja lykätä haasteen liikkeelle.
    Allekirjoitan monia tuntemuksiasi ja sen, kuinka positiivisesti koukuttavaa tämä puutarhabloggailu on. Hienoa, että löydät edelleen aikaa oman blogisi kirjoittamiselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, koukutus on ihanan positiivinen! Yhdessä voimme oppia ja saada ideoita toisiltamme<3

      Poista
  3. Ihanat, keväiset kuvat! Puutarha hörhöily on mukavaa:)

    VastaaPoista
  4. Blogin kirjoittaminen on todella kivaa vaikka minulla on nyt juuri kiireistä aikaa. kiva tarina. Kevään kukkijat ne minunkin mieleeni ovat ihanaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän tästä bloggailusta tekeekin niin kivan harrastuksen, kun sitä voi harrastaa aina silloin kun siihen on aikaa ja inspiraatiota. Minulle on tullut hurjan tärkeäksi, myös rentoutua lukemalla toisten postauksia.

      Poista
  5. Sinulla on kyllä ihana blogi, kyllä huomaa että rakastat kukkia :). Minullakin olisi ilman kirjoittamista ja muiden blogien seuraamista aika yksinäistä, on rajansa silläkin kuinka paljon perheelle ja kavereille voi kukkaisjuttuja kertoa :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Minunkin täytyy useasti oikein keskittyä, etten höyryäisi koko ajan viherjuttuja lähimmäisilleni. Kyllästyvät kyllä mielestäni ihan liian nopeasti;)

      Poista
  6. Kyllä kevät on mielessä jo kovasti, eikä tää sun postaus sitä ainakaan vähennä. Oikein hyvää puutarhavuotta sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, kylvöjä voi jo hyvinkin alkaa suunnittelemaan!

      Poista
  7. Ihanan keväisiä kuvia. Toivotaan, että tästä tulee hyvä puutarhavuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä toivon minäkin! Olkoon siis vuosi kaikille viherhörhöille erityisen suosiollinen<3

      Poista
  8. Kiva kuulla blogisi tarinaa ja taustaa, intohimon jakaminen samanhenkisten kanssa on mustakin täällä niin hienoa. Ihanat kevätkuvat, lisää vain näitä Minna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ryhmässä on voimaa<3
      Vanhoilla kevätkuvilla tässä nyt täytyykin edetä vielä tovi, ennen uuden kasvun alkua.

      Poista
  9. Hauskasti yhdistetty kaksi haastetta. Minullekin kevät on mieluisin vuodenaika, kaiken uuden odottelu on niin kiehtovaa. Valitettavasti kesällä ympärillä olevaan kauneuteen sokeutuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monesti sitä kesällä yrittää oikein itselleen ääneen ohjeistaa, että nauti nyt tästä vielä kun voit! Ja aina tuntuu, että olisi voinut silloin nauttia vieläkin enemmän. Monesti nautinto hukkuu kiireeseen ja vimmaiseen uuden luomiseen:( Ja onhan se totta, että kesällä tunti on ainakin puolet lyhyempi kuin talvella;)

      Poista
  10. Kiva kun ehdit ja jaksat kirjoitella, on mukava lukea! Kyllähän sitä kiirettä pitää kun on työ ja lapset ja sitten vielä tämä intohimo, mutta sitten kun ehtii jaksaa niin on hauskaa pitää blogia. Ihania kevätkuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, hauskaa tämä tosiaan on! Toivottavasti tänä vuonna saisin tavata teitä myös livenä! Kumpa viime keväinen Kotipuutarhalehden ja yhteistyökumppaneiden järjestämä blogitapaaminen uusittaisiin tänä vuonna ja saisimme kaikki sinne kutsut!!

      Poista

Kiitos kommentistasi!