torstai 25. helmikuuta 2016

Viehkot vuokot


Tätä näkymää odotan kuin kuuta nousevaa! Vaikka tässä onkin juuri perheen kanssa talvilomaa vietelty (tänään piti jo palata töihin), niin en saa sitten millään itseäni tähän hetkeen, talvisiin fiiliksiin. Janoan Facebookista keväisiä kuvia mm. Irish Garden Plant Sociatyn sivuilta, joilla julkaistaan lähes päivittäin uusia kuvia lumikelloista, taikapähkinöistä ja krookuksista<3 Kaipaan paljasta maata, paksun lumipeitteen alla. Lisää lunta tosiaan tupsutti heti loman alkajaisiksi, ihan liiankin paljon lisää. Hieman lohduttaa se, että lapset ja Mammakin pääsivät lumen ansiosta hiihtämään läheiselle hiihtomajalle, jonne latu kulkee meidän oman kotitiemme ylitse. Kuin olisi jossakin kauempanakin pohjoisessa hiihtelemässä, kun määränpäässä odottaa valmis nuotio ja lämmin maja takkatulineen ja lämpimine mehuineen<3 Haluankin tässä vielä kiittää Gunnarlan majan ylläpidosta, siitä huolehtivia tahoja. Retki oli lomamme kohokohtia!




Blogin päivittäminen on jäänyt viime aikoina aika vähille ja olen kärsinyt kovasta inspiraatiovajeesta. Tuntuu, että kaikki kuvat on jo julkaistu ja tarinat kerrottu:( Ääh, toivottavasti tämä on vain väliaikaista ja alkava kevät toisi lisää intoa tänne blogiinikin. Muiden postauksia olen kyllä lueskellut edelleen aktiivisesti ja saanut niistä paljon voimia, kiitos siis postauksistanne  rakkaat blogiystävät<3




Mieltä vetää matalaksi myös puutarhassa mellastaneet kauriit:( Pensassembrat on kaluttu, kuten myös kauniin vihreinä, vielä joulun jälkeen koreilleet harjaneilikat. Myös pellonreunan valkoiset syreenit on pätkitty. No kaikki muut varmasti toipuvat, paitsi sembrat. Hain hädissäni lisää verkkoa ja suojailin loput puut ja pensaat. Verkon lisäksi otin käyttööni kaikki ylimääräiset lasten pulkat yms. ja pääsipä myös jääkiekkomaalikin suojaamaan aarteita:) Pohdin paljon sitä, miksi juuri tänä talvena nuo kauriit tänne puutarhaan löysivät ja uskon lopulta houkutelleeni ne tänne ihan itse, omilla toimillani. Suurin syyllinen lienee lintujen ruokintapaikka. Sen ympärillä jälkiä on eniten ja tuhoja on tullut juuri ruokintapaikan läheisiin kasveihin. Nyt pohdinkin jo ensi talvea, hennoisinko lopettaa ruokinnan kokonaan?! Laudalla käy kova kuhina ja nautin kovasti lintujen katselusta ja ruokapaikan hoitamisesta. Myös hiiriä juoksentelee laudan alla ihan pitkin päivää, tuleekohan niistäkin ongelmaa jossakin vaiheessa?! Harmillista! Nyt vain toivon, että kauriit häipyvät siihen mennessä kun maa paljastuu ja sipulien alut alkavat työntymään maasta. En tiedä kestäisinkö sitä, että kaikki napsittaisiin ja tuhottaisiin. Pensaat ja puut nyt vielä suojaa verkoilla, mutta entäpä laajat istutusalueet, suojaaminen käy melko mahdottomaksi, kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan.





Tähän postaukseen keräilin kuvia erilaisista vuokoista. Ihan kaikista puutarhassa kasvavista en kuvia löytänyt ja osa aarteista on vielä pieniä ja vasta viime keväänä istutettuja, joten kuvia niistä ei vielä olekkaan. Ihan kiva kokoelma on jo vuokkojakin tullut keräiltyä, toivottavasti kaikki viihtyvät ja lisääntyvät tulevina vuosina. Ja pysyköönkin kauriit kaukana kaikista vuokoistani!!




Pientä kevään tuntua on kuitenkin, lumesta huolimatta, ollut ilmassa viime päivinä<3 Vesi tippuu päivällä räystäistä ja linnut ovat aloittaneet ti-ti-tyyn. Myös päivän pituus on kasvanut ihan huomattavasti ja iltaisinkin näkee jo pihailla valoisalla, lähes kuuteen asti. Pieniä, mutta niin merkittäviä askelia on siis luonto jo ottanut ja kohti kevättä mennään kovaa vauhtia. Ensi viikolla päästäänkin jo sitten maaliskuulle ja siitä se vauhti vain kiihtyy, kiihtymistään. Pian sitä sitten jo huomaakin toivovansa, että kevät ei ihan vielä kääntyisikään kesäksi. Sellainen se on, vuodenkierto, vuodenajat seuraavat toinen toistaan.


Hyvää alkavaa maaliskuuta siis teille kaikille! Yritetään pinnistellä lumen keskellä ja keskitetään kaikki aistimme tarkkailemaan pieniä, herääviä kevään merkkejä<3

18 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! Kovin pieniähän nuo taimet vielä ovat, toivottavasti pääsevät tulevina vuosina lihomaan oikein kunnolla:)

      Poista
  2. Ihania vuokkoja! Jos edellisten keväiden mukaan mennään, niin joka päivä tapahtuu kaikkea niin ihanaa, että siitä on pakottava tarve kirjoittaa blogiin joka päivä jos pystyy ;-) Nyt ei vielä mitään raportoitavaa ole, olisipa lumikelloja ja taikapähkinän kukkia!
    Joku oli käynyt syömässä taikapähkinäni lähes maan tasalle, ei sitä aiemmin ole näin kaluttu, veitsenterävä purentajälki viittaa eniten jäniksiin. Täytyy siis sekin suojata tarkemmin tulevina talvina. Harmi noita tuholaisia, toivon kovasti, etteivät mellasta puutarhassasi enää keväällä - se on niin masentavaa kun kaikki odotetut sipulikukat syödään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen viime päivinä kovasti miettinyt, miten harrastukseni käykään, mikäli tuhot tästä vain kasvavat:( Kuinka sitä voi ikinä kestää, että kuukausi kaupalla odottamansa sipulikukat napsitaan suihin tai jopa vain katkotaan ns. huvin vuoksi. Jotakin on keksittävä, mikäli sama meno jatkuu!!

      Poista
  3. On se harmillista menettää kasveja eläinten suihin, kun kasvukausi on muutenkin meillä niin lyhyt ja kovin riippuvainen vaihtelevista ilmoista.
    Lumesta ja luvatuista lisäsateista huolimatta ilmassa on jo kevään tuntua. Parasta on yhä lisääntyvä valon määrä. Joka kevät päätän nautiskella hetki hetkeltä, mutta yhtä varmasti sorrun kiirehtimään kevään saapumista ja etenemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valon määrä on todellakin lisääntynyt ihan huimasti<3 Viikon päästä on ennusteessa jo povattu vesisadetta, kyllä kait tässä saa jo vähän kiirehtiäkin:)

      Poista
  4. Voi harmi noiden kauriiden kanssa :(. Niitä on vähän hankalampi estää muuten kuin verkoin. Voisiko sen linnunruokintapaikan siirtää kauemmas, pois arvokkaimpien istutusten luota?

    Ihania vuokkoja, noitahan on vaikka minkälaisia! Erikoinen tuo jolla on vihreät heteet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lintulaudan paikkaa olen kovasti pohtinut, mutta toisaalta tuossa kohdin, sen ympärillä on kuitenkin vähiten arvokkaita istutuksia. Ja jälkiä on kyllä myös aika tasaisesti ympäri pihaa, joten eipä taitaisi hyödyttää paikan vaihtokaan.
      Kauriiden ruokintaa olen mielessäni harkinnut, mutta se lienee kävisi kovin kukkaron päälle, kun lintujen murkinatkin vievät sievoisen summan vuodessa.
      Vuokkoset ovat mulle niin rakkaita<3

      Poista
  5. Kauniita vuokkoja. Harmillisia ovat nuo kauriit, vaikka ovatkin niin kauniita. Kevättä odotellen tässä lumisateen keskellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lunta on tosiaan tullut ihan yhden talven tarpeiksi, onneksi viikon päästä on povattu jälleen lauhtuvaa!

      Poista
  6. Todella harmillista, että kauriit ovat käyneet tuhoamassa istutuksia :( Meilläkin niitä on näkynyt pihassa, mutta en tiedä vielä, onko syntynyt pahasti tuhoja.
    Vuokot postauksen kuvissa ovat kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkäpä ei kannata vielä edes käydä tutkimassakaan vahinkoja, harmitus vain iskee:( Keväämmällä vauriot toivottavasti jo peittyvät kaiken kasvavan alle, ainakin edes vähän!

      Poista
  7. Hieno vuokkokokoelma! Kevät saisi jo tulla, varmasti taas inspistä alkaa sitten löytyä itse kullekin. Elikot voisivat ymmärtää jättää kasviaarteet rauhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta, ja kevät saisi jo tosiaan tulla! Vaikka onhan ulkona kyllä jo ilmassa ihan selviä merkkejä vuodenajan vaihtumisesta<3

      Poista

Kiitos kommentistasi!