Vuoden ensimmäinen Pähkylä, siis hyötykasviyhdistyksen jäsenlehti ilmestyi tässä taannoin ja siellä muistutettiin erikoispottujen varaamisesta hyvissä ajoin! No siitä innostuneena aloinkin muistella mitäs sieltä pottumaalta tulikaan kaiveltua viime syksynä?? Kiitos facebookin ja perunapäivitysteni löysinkin ne kaksi mielestäni parasta pottua! Ihan ykkönen oli kuningas Edvard:) Niin Englannissa kuin Ruotsissakin paljon viljelty vanha ja hyvä lajike, viljelty myös Suomessakin, vaan en ollut kyllä kuullutkaan koko potusta ennen hyötyläisyyttäni. Tuo peruna on niiin kauniskin että!! Ja tervekin oli ainakin näin yhden kesän viljelykokemuksen perusteella. Suosittelen lämpimästi kuningasta pottukattiloihin:D
Tämä punainen pottu on nimeltää Highland burgundy red. Se oli aivan ihmeen ihana myöskin! Myös ruveton ja sen punainen väri säilyi hyvin keitettäessä. Jäi vielä tekemättä se vaaleanpunainen muusi, mutta jos saan näitä ensi kesäksi, niin sitten on ihan pakko kokeilla:) Voihan se olla, että kun maitoa lisää niin väri laimenee, mutta ainakin kuorineen keitettynä jäävät ihanan vaaleanpunaisiksi <3
Tämä vänkkyrä on nimeltään Pink fir apple ja oli erityisesti lasten mieleen:) Minulle tuotti kyllä vähän hankaluuksia nuo kädet ja jalat sun mitkä ulokkee,t kun muksuille piti kuoria potut eikä yksikään "raaja" saanut mennä poikki:D Muuten ihana pottu ja aikuiset kun voivat syödä uudet potut kuorineen, niin vänkkyrät eivät haittanneet.
Tässä tosiaan vielä Shetland black ja Edgecote purple, joista ei jäänyt mieleen mitään erikoista. Nekin kyllä olivat täysin ruvettomia, mitä kyllä ihmettelen, kun viime kesä oli niin sateinenkin??! Tuossa purppurassa oli tosi ohuet kuoret ja pinnan värikin taisi säilyä keitettäessä, mutta sisältä olivat muistaakseni ihan tavallisen värisiä.
Kaikkinensa hauska oli saada kokeilla näitä erikoisuuksia, tästä muuten kiitos kuuluu Raunille, jolta sain näiden siemenperunat viime keväänä!! Siis kaunis kiitos!
Kovin kiittelen myös saamistani ensimmäisistä lukijoista, ihanaa jos joku jaksaa lukea meikäläisen sepustuksia kaikkine kielioppivirheineen:D
Siinä onkin monenmoista pottua! Olen joskus huvikseni heittänyt jotain itäneitä perunoita maahan ja kappas, ne tekivät perunoita!
VastaaPoistaHauskanvärisiä ja mallisia perunoita:)
VastaaPoistaVoi hitsi, joo. Pitääpä käydä Hyötykasviyhdistyksen sivuilla... Tänä keväänä kun en mee Tukholman puutarhamessuille, tosin siemenperunaa ei kai saisi periaatteessa sieltäkään tuoda. Mutta kun niissä oli ihan asianmukaiset koodit etiketeissä, mutku mutku...
VastaaPoistaMutta olen niin huono kitkemään perunamaata, ja myös nostamaan perunasatoa, että niistäkin harvinaisuuksista taisi suuhun päätyä vähemmän kuin niissä pienissä siemenperunapusseissa oli...
Jospa jonakin tulevana vuonna, kun siirrän perunat kohopenkkiin!
My lifelle tiedoksi: Itäneet potut ovat oikein sopivia siemenperunoiksi!
Saila: Joo niitä pottuja kannattaa käydä sieltä aika ajoin kyttäämässä kun niitä kait tulee rajoitettu määrä ja ovat ilmeisen haluttuja! En minäkään kitke pottumaata, jos nyt joskus suurimmat ohdakkeet ihan ohi mennen vetäisen irti:) Multauskin jää monesti, se kyllä kannattaisi tehdä niin ei tulisi niin paljon vihreitä pottuja.
VastaaPoistaMy life: kaupan pottuja minäkin laitoin ennen viime kevättä ja muuten ihan ok, vaan kyllähän ne olivat ihan rupisia verrattuna noihin. Mikä sitten liene syynä kun eihän viime kesä kait ollut edes keleiltään kovin hyvä??!
Pioni: Noihin väreihin minäkin ihastuin, varsinkin tuohon joka oli vielä lautasella kuorittunakin vaaleanpunainen<3
Meilläkin oli viime vuonna tuota King Edwardia ja täytyy sanoa että oli mahtavan hyvä pottu! Täytyy tulevaisuudessa tosiaan kokeilla muitakin lajikkeita.
VastaaPoistaKiva blogi muuten Minna!
Kiitos Riikka! Kovasti opeteltavaa tässä bloggailussa! Kyllä minäkin yllätyin niin iloisesti kun ennen olen laittanut vaan jääkaapissa itäneitä kaupan pottuja. Voihan se tosin olla, että viime kesä sitten vaan olikin perunan mieleen ja toisena vuonna ovatkin rupisiä.
Poista